Puhetta ensi vuoden talousarviosta

Pidin Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron valtuustossa koskien ensi vuoden talousarviota. Muotoilen tähän olennaisimman muististani, koska varsinaista  kirjoitettua puhetta ei ollut. Etenen aina ”ranskalaisin viivoin.” Ryhmäpuheenvuorot pidetään aina suuruusjärjestyksessä, joten omani oli kolmantena.

Edellä olemme kuulleet yleisen hyvän hyrinää, kehumisen hoitavat muut, joten osakseni jää kevyen kritiikin esittäminen. Kaupunkistrategiassa lukee otsikkona lause: Talous tasapainoon. Se on hyvä tavoite. Siihen pyrimme. Perussuomalaisilla on tiukka talouslinja, joka mielestämme on ainoa oikea kaikissa olosuhteissa. Se kestää hyvät ja huonot ajat ja sillä linjalla estetään jatkossakin veronkiristykset ja lisävelkaantuminen. Joillakin on ajatus, että kun tuhlataan lisää rahaa, tuloksena on parempi Viitasaari. Mutta rahaa ei ole, vaikka kaikkea kivaa ja hyvää on vielä tekemättä. Hyvyysvajetta on kuitenkin aina enemmän kuin rahaa.

Talousarvio on toista miljoonaa euroa alijäämäinen. Me pyrimme vilpittömästi tasapainoon, nollatulokseen. Muidenkaan ei pitäisi nostaa käsiä ylös eikä antautua asian edessä. Tulevien vuosien talousnäkymät ovat karut, kun meillä on lisäksi heikkoverinen valtiovalta, joka elää velaksi, joten sieltäkään ei apuja ole odotettavissa. Hyvä haltija ei myöskään pyyhi velkojamme pois, eikä ole niitä usein vitsailtuja armeijan aikaisia säästöjäkään.

Nyt on keskityttävä vain siihen, mikä lakisääteisesti kunnille kuuluu. Pyytäjiä kun ulkopuolelta varmasti riittää. Vanha sanonta ”onpa oksan ottajia kun on kuusen kaatajia” sopii tähän.

Investoinneissa tehdään vain äärimmäisen välttämätön. Kaiken kaikkiaan kelkka on käännettävä terveen talouden suuntaan. Kuulisin mielelläni päteviä syitä miksi talouden kurssin korjausta pitäisi vielä lykätä tulevaisuuteen. Tiedämme, että mitä pitemmälle asia lykätään, sitä vaikeampi se on hoitaa. Maksajia on vuosi vuodelta vähemmän mutta mihinkään ei saisi koskea. Raha on kumminkin sellainen konsultti, että jatkossa toimintatapoja on pakko muuttaa ja rakenteita yksinkertaistaa.

Viitasaari on mukana monissa järjestöissä, joista meille ei ole mitään hyötyä. Maksamme silti jäsenmaksuja mm. Sinisen tien ja Seutukaupunkien yhdistyksille. Missä on tulos? Niistä ei koskaan kuulu edes minkäänlaista raporttia. On tarpeellista  olla mukana järkevissä yhteistyöhankkeissa joista meille on todellista hyötyä. Harrastuskerhoista on syytä hankkiutua eroon.

Talousarvio esitellään vain pääluokittain, numerotietoa on hyvin kitsaasti. Yksittäisistä kohteista emme juuri tiedä. Jos tietäisimme saattaisi muiltakin tahoilta kuulua pientä napinaa.

Taloudelliset realiteetit vaativat usein vaikeiden ratkaisujen tekemistä. Jonkun velvollisuus on puhua myös ikävistä asioista. Otan sen tekemisen nyt kontolleni. Jo hallituksessa otin esille lomautukset ja väen vähentämisen, vaikka kunnallisiin virkarakenteisiin puuttuminen koetaan lähes pyhäinhäväistykseksi. Myös presidentti Niinistö kauhisteli äskettäin maan julkisen hallinnon kokoa ja kustannuksia.

Lomautuksia on kuitenkin tehty kymmenissä kunnissa useina vuosina ja luulen lomautusten olevan lähes ainoa keino nostaa talous terveelle kurssille. Mm. Jämsä on lomauttanut koko henkilöstönsä vv.  -09 ja -13,  lukuunottamatta eräitä sosiaali-ja terveydenhuollon keskeisiä aloja. Lomautukset kestivät 1 – 2 viikkoa.

Viitasaari ja Pihtipudas muodostavat Wiitaunionin, jonka toiminnan hyötyjä  olen alkanut vahvasti epäillä. Se alkaa vaikuttaa enemmänkin taakalta ja on suoranainen este joillekin käytännön toimille. Talousetujakaan  ei ole osoitettavissa, joten on ryhdyttävä harkitsemaan  siirtymistä omiin leipiin.

 

Tässä puhe lyhyesti. Tein sitten esityksen talouden tasapainottamisesta lomautuksilla, jotka aloitetaan johtoportaasta ja samalla aloitetaan myös hallinnon keventäminen. Teimme myös joitakin poistoesityksiä mm. investointiosasta jotka hyväksyttyinä olisivat osaltaan keventäneet talousarviota. Witaksen määrärahaa esitimme vähennettäväksi. Witaksen väkeä on parin vuoden sisällä käynyt lomailemassa Espanjassa tarkoituksena hankkia suomalaisyhteisöstä asukkaita Viitasaarelle. Lysti on maksanut n. 40 000 euroa veronmaksajien rahoja. Yhdestäkään uudesta asukkaasta en ole kuullut. Kaikki muutkin esityksemme äänestettiin nurin, osa haukkujen säestyksellä. Tarkemmin niistä voi tarvittaessa lukea valtuuston pöytäkirjasta

Ei tietenkään ole mieltäylentävää esittää esim. lomautuksia, mutta onko meillä muitakaan keinoja. Täytyy olla realisti ja uskaltaa tehdä tarvittaessa koviakin päätöksiä. Jos päättäjä aina on vain ääntenkerääjän roolissa, tuloksena ei voi olla muuta kuin jatkuvasti heikkenevä talous. Tästä meillä on selvää näyttöä. Kun v. 2000 lopussa jäin pois kunnallispolitiikasta, meillä oli velkaa n. 250 €/asukasta kohden. Nyt velka on 16-kertainen, n. 4000 €/asukas. Jos konsernivelat otetaan lukuun, velkaa on n. 6500 €/as.  Keski-Suomen Valo Oy:n myynnistä saatiin 1990-luvulla 100 milj. markkaa (17 milj. €) jotka tuottivat vuositasolla korkoakin 5 – 10 milj. markkaa. Nyt rahastot on kaikki tuhlattu, pää on vetävän kädessä.

Mikä on siis vastuullista politiikkaa? Sekö, että on mukavan miehen maineessa ja nyökyttää kaikille esityksille. Vai katsoako tosiasioita silmiin ja omata uskallus tehdä kipeitäkin ratkaisuja.

 

Ja rahaa riittää

Lainaan tähän yhden jutun Pauli Vahteran erinomaisesta blogista. Ehkäpä se antaa ajattelemisen aihetta. Kuten nähdään, Suomi ei ole köyhä eikä kipeä, kun on kyse rahan jakamisesta maailmanparantajille ja kaikenkarvaisille haihattelijoille.

 

Kehitysavusta koulutukseen extra: Jospa vähennetään Kepasta johtaja?

16Mar2014

Kirjoittanut Pauli Vahtera | 104 Kommenttia

Kun puhutaan julkisen sektorin säästöistä, nostetaan esille sairaanhoitajat, opettajat, lastentarhanopettajat ja poliisit. Keskustelu loppuu siihen. Kukaan ei halua leikata näistä yhteiskunnan perustehtävien suorittajista. Samalla jää huomaamatta, että julkisin varoin Suomessa puuhastelee tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä tehtävissä, joiden lopettaminen ei kansalaisten elämässä näkyisi mitenkään.

”Kepa on 300:n kehitysykysymyksistä kiinnostuneen kansalaisjärjestön kattojärjestö ja kehityspolitiikan järjestöasiantuntija. Kepan tehtävänä on innostaa suomalaisia toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta.”
KEPA on monikerroksinen järjestö. Sen jäseninä on mm. neljä somali-yhdistystä. Yksi yhdistyksistä on kattojärjestö Somaliassa kehitystyötä tekeville järjestöille. Päällekkäisyyttä riittää.
KEPA on osa julkista sektoria, koska sen menot maksetaan verorahoista. Sen puhelinluettelosta löytyy 4 johtajan ja 58 työntekijän tiedot. KEPA Helsinki työllistää toimistokoordinaattorin, hallintokoordinaattorin, pääkirjanpitäjän, kirjanpitäjän, hallintosihteerin, taloussihteerin, hallintoavustajan, IT-tukihenkilön, tietohallintosuunnittelijan, henkilöstösuunnittelijan, 52 muun vastaavan henkilön lisäksi. Mitä ihmettä tuollainen määrä hallinnossa voi tehdä muuta kuin seurustella keskenään. Ja lähettää sähköposteja Mosambikiin, Nicaraguaan, Tansaniaan ja Thaimaahan, joissa toimii omat yksikkönsä ja omat kirjanpitäjänsä.
Yksikään 62 henkeä työllistävä yritys ei pystyisi palkkaamaan tällaista määrää henkilökuntaa hallinnon pyörittämiseen. KEPA on malliesimerkki siitä, kuinka julkisen ja itsenäisen organisaation päätoiminnaksi tulee hallinnon pyörittäminen ja kasvattaminen.

Rahaa aivopesuun

Kepa tunnustaa avoimesti tekevänsä isolla hallinnolla suomalaisten aivopesua. Luvut 1000 euroa.

Kepalle on myönnetty ensi vuodelle 6 miljoonaa euroa, jotta päättäjät ja kansalaiset ovat myötämielisiä kehitysavulle.  Yhtiö sai viime vuonna jäsenmaksuja 41.740 euroa ja nekin maksettiin jäsenjärjestöjen saamista verorahoista. Kun on nähnyt vuosien mittaan kuinka rankkaa yksityissektorille on verorahojen kerääminen valtion pohjattomaan moolokin kitaan on, ei voi kun ihailla vaikuttamisen ja aivopesun voimaa. Tilinpäätöslukuja 2013.
Vuonna 2008 Kepan menot olivat 5,6 miljoonaa euroa. Kun suomalaiset ovat kärvistelleet, on Kepa lisännyt viidessä vuodessa vaikuttamis- ja hallintomenoja 11,4 %.  Samaan aikaan Suomen BKT laski 5,7 %.
Tavallinen kaduntallaaja näkee Kepan live Maailma kylässä-festivaalissa, joka on lähinnä hauskanpitoa. Sekin rahoitetaan yhteisillä varoilla. Miksei sinne myytäisi lippuja kuten konsertteihin ja näin kansa saisi osoittaa omalla kukkarollaan innostuksensa maailman parantamiseen. Pääyhteistyökumppanit rahoittavat festivaalia lähinnä verorahoilla: Metro-lehti, Plan Suomi, Suomen Lähetysseura, Euroopan Komission Suomen edustusto, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto, ulkoasiainministeriö.

Hallituksen rahan käyttäjät

KEPAn hallitukseen kuuluu 15 henkilöä. He kaikki ovat valvomassa omaa osuuttaan veronmaksajien rahoista. Yksikään ei ole kiinnostunut siitä, mistä verorahat kerätään. Kaikkia  kiinnostaa mahdollisimman suuri osuus itselle. Syntyy tuhlauksen ilmapiiri. Kukaan ei uskalla sanoa, että onkohan joku meno tarpeellinen, koska sama kysymys voitaisiin esittää heille omassa järjestössään.

Huussi maasai-maassa ja Suomessa. Ensi kerran maasaikodissa käydessäni käymälä oli savanni, jonne kuopittiin pieni kuoppa, joka peitettiin. Miinoja kolmen vaimon ja 19 lapsen perheessä riitti, minkä vuoksi oli rakennettu oma huussi. Kun Suomesta lähdetään huusseja rakentamaan Afrikkaan, ei olla köyhiä eikä kipeitä. Suomessa myydään huusseja alle 1000 eurolla (sis alv). Ei millään pahalla, mutta huussien rakentaminen on Suomessa perinneosaamista, miksei Afrikassa, josta ihmiselo on alkanut.

Hallituksen puheenjohtaja edustaa Crash ry:tä (se tutkii ja toimii oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi), I varapuheenjohtaja OAJ:tä (saa varansa mm opettajien palkoista, jotka maksetaan verorahoista), II varapuheenjohtaja Partiolaisia. 12 rahakirstun jäsenkäyttäjää edustavat Huussia (rakentaa isolla rahalla 14000 euroa/kpl huusseja Afrikkaan), UFF, YK-nuoret, Maan ystävät, Marttaliitto, Suomen Somalia-verkosto (tietenkin juuri he – jackpot), MTK ja Kynnys
Uskonnolliset ja poliittiset edustajat ovat tottuneet yhteisten rahojen käyttöön: Lähetysseura, Kirkon Ulkomaanapu, Vasemmistonuoret, Liikemiesten Lähetysliitto.
Varapaikalle ovat joutuneet vihreät, demarinuoret ja keskustanuoret. Ja Maailman sarjakuvat ry. Semmoinenkin järjestö tarvitaan sarjakuvapiirtämistä tukemaan Afrikkaan, jotta tänne tulevat luku- ja kirjoitustaidottomat koneinsinöörit saadaan oppimaan ruohonjuurisarjakuvien avulla.

Säästetään edes vähän

Valtion antamasta 6 miljoonasta eurosta johtajan palkkaukseen mennee 100.000 euroa

Mitä jos Kepasta vähennettäisiin edes yksi henkilö. Ja oikeaoppisesti pitää silloin vähentää yksi johtajista, jotka tämän hämähäkinverkon ovat kutoneet. Erotetaan siis vertauskuvaannollisesti hallintojohtaja. Hänen palkkansa on vähintään 5000 euroa kuukaudessa. Palkkojen ja sosiaalikulujen lisäksi säästyisi hänen työhuoneensa kulut, tietokone, kännykkä, netti- ja puhelinkulut, koulutus, ulko- ja kotimaan matkat, työterveyshuollon menot jne. Näihin työpaikan kuluihin on tässä laskettu 24.000 euroa.
Tuskin riittää, koska KEPAn toimintaan kuuluu matkustaminen maailman ääriin. Yhdistyksen hallituksen kokouksessa 27.10.2014 päätettiin lähettää kepalainen Peruun kansainväliseen kokoukseen. Hyvähän on matkustaa kun samassa kokouksessa todetaan valtion antavan ensi vuodelle 6 miljoonaa euroa rahaa hyvän tekemiseen.
Yksi johtaja maksaa varovasti laskien veronmaksajille 100.000 euroa. Johtajan 62.500 euron vuosipalkasta saadaan takaisin 19.029 euroa veroina kunnalle ja valtiolle, 1350 euroa sosiaaliturvamaksuna valtiolle ja 15.125 euroa eläkemaksuina. Jos oletetaan johtajan aiheuttamien kulujen määräksi vuodessa 24.000 euroa, saa valtio niistä takaisin arvonlisäverona 4645 euroa.
Johtajan töiden siirtäminen muille työntekijöille säästäisi julkisia rahoja vain 59.851 euroa.

Isosta palkasta iso ansiosidonnainen työttömyyskorvaus

Eikä siinä vielä kaikki. Jos johtaja jäisi työttömäksi, hän saisi 26.427 euron ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen, josta veroja tulee maksettavaksi 6722 euroa.

Valtio saa takaisin avustuksesta

KEPAn johtajan vakanssin lopettamisesta tulisi valtiolle vain 40.146 euron säästö.  100.000 euron säästö edellyttäisikin, että neljästä johtajasta jäisi jäljelle vain 1,5 johtajaa.
Huussissa voi tämän jälkeen huokaista helpotuksesta. Mistään ei tarvitse luopua. Päinvastoin voidaan palkata yksi uusi johtaja, koska se maksaisi valtiolle vain 40.000 euroa, vaikka johtajan vakanssia varten pitäisi saada 100.000 euroa lisää valtionapua. Tämähän on silkkaa voittoa.
Toki jokainen irtisanominen on rankka paikka. Valtion rahoittamissa järjestöissä ei tätä tuskaa jouduta kokemaan. Karjalainen 19.10.2014: ”Suomessa on tänä vuonna on irtisanottu yli 9 .000 ihmistä. Yt-neuvotteluiden tuskasta on kärsinyt reilut 94 .600 ihmistä.” Mutta eihän tässä irtisanomisesta ole kyse. Johtaja, joka on pystynyt kasvattamaan yhteisönsä tuloja tuplasti sen, minkä Suomen BKT on vähentynyt, olisi kullanarvoinen pelastamaan Suomen. Juuri tällaisia huippuosaajia Suomi nyt tarvitsee. Vapauttaisimme hänet Suomen messiaaksi.

Kirjoitukseni myöhästyi. Nyt yksi KEPAn johtajista lähtee SOSTEen, mutta tilalle otetaan uusi johtaja. SOSTE on työlistallani tutkittavien joukossa. Näitä riittää ja piiri pieni pyörii. Kepa on ilman johtajaa 2 kk, miksei kokeilla pärjätäänkö 12 kk.

Työn orjat sorron yöstä nouskaa

Yhden johtajan palkkaamiseen 67 työntekijän kaikki valtion ansiotuloverot.

Suomalaisen keskipalkka oli (HS 12.11.14) 38.472 euroa (3206 eur/kk). Tästä maksetaan valtion veroa vuodessa 1482 euroa. Siispä riittää kun 67 keskipalkkaisen kaikki maksamat valtion tuloverot kerätään yhteen ja annetaan 100.000 euroa Kepaan, jotta saadaan palkattua yksi uusi johtaja tekemään maailmaa paremmaksi paikaksi.
Hyväpalkkainen byrokraatti toki ostaa Suomessa tavaroita ja palveluja, jotka työllistävät. Mutta yhtä lailla veronmaksaja voisi itse ostaa näillä rahoilla tavaroita ja palveluja Suomesta. Mitä parempi palkka byrokraatilla on, sitä todennäköisemmin rahaa käytetään enemmän ulkomailla ja ulkomaisiin tuontitavaroihin. Näin verorahoilla kiihdytetään valtion velkaantumista.

Johtaja voisi alkaa yksinyrittäjäksi

Koska KEPAn johtajalla on kokemusta köyhien ja pienituloisten parissa, hän voisi perustaa yrityksen ja elättää itsensä omilla rahoillaan. Saatuaan 50.000 euron myyntitulot vuodessa, hänelle jäisi yrittämisen kulujen jälkeen 18.500 euron vuositulo, josta valtio saisi 2.000 euron ansiotuloveron ja 5.400 euron arvonlisäveron. Mitäpä siitä, että ansiosidonnainen työttömyyskorvaus olisi paljon enemmän kuin yrittäjätulo. Säästäisihän valtio KEPAn 100.000 euron avustuksesta 40.000 euroa ja saisi lisätuloja 7.400 euroa hyvän tekemiseen.
Johtaja tekisi hyvää yhteiskunnalle monin verroin enemmän kuin nyt, byrokratian pyörittäjänä. Kaikki olisivat iloisia.

Ruuhonen on verohallinnon pääjohtaja

Mutta eihän näin saa tehdä. Yrittäjät ovat riistäjiä, joille ei pidä jättää luutakaan käteen. Juuri siksi jotkut vastustavat 50.000 euron arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa.  Työpaikka KEPAssa on tärkeämpi kuin olla yrittäjänä ottamassa vastuuta omasta elämästään. Siksi verohallituksen pääjohtaja esittää rajaksi 25.000 euroa, keskustapuolueen puheenjohtaja 20.000 euroa ja häntä peesaa perussuomalaisten eduskuntaryhmä samoin 20.000 eurolla. Siksi jokainen julkisen sektorin työntekijä pitää kaksin käsin kiinni omasta lomientäyteisestä työpaikasta, vaikka se olisi kuinka turha tahansa. Samalla ollaan lähempänä vihreitten ihannemaailmaa, jossa sähkö tulee töpselistä ja käyttöraha taikaseinästä.

Suomi on konkurssissa, josta voidaan nousta

Laskelma johtajan irtisanomisesta saatavasta säästöstä on puhutteleva. Ja rohkaiseva. Julkisesta hallinnosta on lopetettava vain 25.000 hyväpalkkaista virkaa, jotta saadaan miljardin euron nettosäästö, vaikka nämä jäisivät hyvälle ansiosidonnaiselle työttömyyskorvaukselle. Sillä, ovatko nämä henkilöt kunnissa, valtiolla tai järjestöissä töissä ei ole merkitystä, koska valtio ja kunnat voivat siirrellä eduskunnan päätöksellä rahoja vapaasti.
Jos yrittämisen mahdollisuuksia yksinkertaistetaan, tulisi näistä irtisanotuista tuhannet elättämään itsensä omin voimin. Ja kun julkissektorilla ei olisi enää nykyistä määrää työpaikkoja, nuoret hakeutuisivat heti yksityissektorin töihin.
Säästöjä vastaavan tulon saaminen yrittämisen lisääntymisen kautta on hidasta. Miljardin euron tulo julkiselle sektorille saataisiin, jos alv-alaraja nostetaan 50.000 euroon ja se kannustaa ihmisiä yrittäjäksi, mikäli saamme 50.000 uutta yksinyrittäjää Suomeen. He voivat olla joko työttömiä tai palkansaajia, jotka alkavat yrittäjiksi ja vapauttavat työpaikkansa toiselle. (Laskelmassa valtion säästö olisi työttömyyskorvaus 1000 e/kk miinus verot sekä lisätulot ostojen arvonlisäverosta, eläkemaksusta ja ansiotulovero yritystulosta)
Jos puututtaisiin kehitysapupuuhasteluun, mm. siihen että opetetaan köyhissä maissa käsien pesua saippualla, saataisiin tehokkaimmat säästöt. Saippuasäästö olisi välittömästi 100 %:sta, mutta julkissektorin työpaikoista säästäminen vain 40 %:sta. Julkissektorilla on pelivaraa runsaasti, eikä työvoimapula tule vastaan, koska aina voidaan lyhentää virkamiesten ylipitkät kesälomat yksityissektorin mittaisiksi.

Pienistä puroista se valtion pian 100 miljardin euron velka syntyy. Olen kulkenut Andien yli bussilla muutaman kerran. Kun ollaan vuoriston huipulla, on siellä lunta. Kerran bussini kulki alaspäin puroja myötäillen. Oli valtava kokemus nähdä tuntien matkan aikana kuinka pieni puro muuttui hiljalleen joeksi ja viimein vaahtopäiseksi valtavaksi tyrskyksi. Olin Equadorin viidakossa asumassa ja paikalliset veivät minut yläjuoksulle veneellä, josta lähdin traktorin takarenkaan kokoisella renkaalla alaspäin. Sitten kuvan kaksi aivan eriväristä jokiuomaa yhdistyivät kuten valtion ja kuntien velat yhdistyvät veronmaksajien maksettavaksi. Jos en olisi saanut rengasta pysähtymään, olisin päätynyt Amazonille.
Jos haluaa, ettei julkinen velka vie Suomea Amazonin tyrskyihin, on puututtava niihin pieniin rahavirtoihin, jotka lähtevät arjestamme.

Juoksukisa neuvostoliitossa

http://www.youtube.com/watch?v=DQLy4JZD8Ts&feature=player_embedded

Ruotsidemokraatin puhe

https://www.youtube.com/watch?v=Kq5Ox6Zofsg

Kuva ruotsalaisesta perhealbumista

Laajakaista ja 12,3 miljoonaa euroa

Viitasaari ja Osuuskunta Kuuskaista allekirjoittivat laajakaistasopimuksen jo toukokuussa 2012. Miksei verkkoa alettu toteuttaa heti? Meni puolitoista vuotta eli syksyyn 2013 ennen kuin asia tuotiin valtuuston käsittelyyn. Verkkohan olisi ehditty rakentaa jo moneen kertaan. Tuokin valtuustokäsittely oli teatteria. Kuuskaista ei pystynyt täyttämään velvoitettaan 34 prosentin rahoitusosuudesta,  jolloin Finnvera/valtio vetäytyi  luonnollisesti  hankkeesta.  Kuuskaista  oli varmasti tietoinen omasta maksukyvyttömyydestään, siitä huolimatta hanke ajettiin valtuustokäsittelyyn ympäri Keski-Suomea. Oma uskoni tuohon toteuttamistapaan päättyi tuolloin.

Sitten alkoi hämmästyttävä vyörytys kunnissa Kuuskaistan pelastamiseksi, itse hanketta kitkuteltiin eteenpäin siinä sivussa,  entisen tyyppisellä kuviolla. Kaikki mahdolliset voimat kerättiin ylistämään  asian puolesta. Maakuntaliitto, Keskisuomalainen takiaislehtineen, ns. korkeat tahot, lukuisat mielipidekirjoittajat, Radio/tv Keski-Suomi,  jopa Jyväskylän  yliopisto dekaaninsa kautta  (maakuntajohtajattaren puoliso) työnsi kauhansa keittoon.  Kriittiset äänet eivät juuri saaneet kuuluvuutta ja myöhemmin alkoi vastustajiin kohdistunut solvaus ja uhkailu.

 

Hankkeen hinta on 12,3 milj. €

Viimeisin valtuustolle tuotu esitys näytti hankkeen hinnaksi n. 5,7 milj.€,  johon oli mahdollista saada valtiolta 2,1 milj.  Tässä puhutaan kuitenkin vain ns. 1-vaiheen toteuttamisesta eli tukikelpoisista alueista. Käytännössä kyläkeskusten ulkopuoliset alueet.  2-vaihe käsittää kaikki muut alueet esim. kirkonkylän ja kyläkeskukset. Ei ole mitään järkeä toteuttaa yksin 1-vaihetta, vaan molemmat on rakennettava samalla. Kokonaishinta onkin jo 12,3 milj. €. Tämä on se oikea summa kun kustannuksista puhutaan. Se tarkoittaisi kaupungin sitoutumista yli 10 milj. euron omavelkaisiin takauksiin. Meille ilmoitettu liittyjien määrä (n. 500) on niin pieni, että hanke ei tulisi taloudellisesti omillaan toimeentulevaksi. Tästä ei haluta puhua mitään. Takaukset lankeaisivat kaupungin maksettaviksi.  Hanke olisi Viitasaaren historian suurin kustannuksiltaan. Kun tiedämme taloustilanteen äärimmäisen heikon kunnon, vielä tällainen riippakivi pantaisiin veronmaksajien selkään. On syytä muistuttaa taas kerran: Sinä, veronmaksaja, olet se, joka aina lopulta maksat niin asialliset kuin järjettömätkin hankkeet.

Valtuustokäsittelyissä hankkeen kaikki aineisto oli salaista, mikä on täysin käsittämätöntä. Tarkoitus oli kaiketi salata Kuuskaistan varattomuus ja hankkeen hirmuiset riskit.

Kun hinta on 12,3 milj. ja liittyjiä 500, saadaan yhteiskunnan tueksi rakentamisvaiheessa yhtä liittyjää kohti 24.600 euroa. Mitä saa se, joka ottaa mokkulaliittymän?  Ei senttiäkään.  Jotkut sanovat, että onhan maantietkin rakennettu yhteiskunnan toimesta. Kyllä, mutta niitä voivat käyttää kaikki, laajakaistaa vain kukin kiinteistö.

Valtiontuki ja Eu-tuki ovat käsitteitä joiden nimissä kaikki hankkeet näyttävät hyvältä. Mistä valtiontuki on kerätty?  Veronmaksajilta tietysti, samaa rahaa se on.  Vain eri taskusta otettu.  Entä Eu-tuki. Kun Suomi antaa Eu:lle yhden euron, Eu antaa takaisin 50 senttiä. Tämä on suhde. Ja Suomi vielä kiittää kun EU ryövää  puolet rahasta. Tämän hankkeen yhteydessä palstoilla pyörii myös jatkuva jankutus menetetystä valtiontuesta. Kun mitään ei ole vielä rakennettu, eikä tukea edes haettu, ei mitään miljoonia ole myöskään menetetty. Sama kuin väittäisi, että on menettänyt miljoonien lottovoiton, vaikkei ole edes lotonnut.

Laajakaistahankkeesta on suurin osa eli 14 Keski-Suomen 23:sta kunnasta jo jättäytynyt pois. 5-6 kuntaa pyörii vielä Kuuskaistan kelkassa.

Tällä hetkellä Ilpo Manninen on blogissaan  (ilpomanninen.blogspot.com) ansiokkaasti pitänyt tilannetta ajan tasalla.  Tuuli on kääntymässä.  Jo reilun puolen vuoden ajan olemme tutkineet jo olemassa olevan verkon käyttömahdollisuutta.  V. 2006 on valmistunut valokuituverkko Soneran rakentamana Pohjoisen Keski-Suomen 53 kylään. Viitasaarellakin lähes kaikkien kylien keskustaan asti.  Kinnulan kunta käyttää verkkoa jatkuvasti. Saarijärvi on nyt käynnistänyt selvityksen verkon käyttömahdollisuudesta ja on samalla irtisanonut sopimuksensa Kuuskaistan kanssa. Kun olemme Viitasaarella mm. valtuustossa,  verkosta kyselleet, meille  vastatessa on totuutta käytetty hyvin säästeliäästi. Vastaukset ovat vaihdelleet tilanteen mukaan.

Kaikenkaikkiaan ei voi olla ihmettelemättä tämän hankkeen ympärillä pyörivää keskustelun tasoa. On monenlaista saivartelijaa ja haihattelijaa. Ketään ei näytä himpun vertaa kiinnostavan, mitä tämä maksaa ja mitkä ovat riskit. Kun on tullut itse jo vähän maksaneeksi, millään ei ole mitään väliä.  Ilmeisesti kuvitellaan kunnan pussin olevan pohjaton ja rahaa riittää mihin tahansa. En muista yhdenkään meitä arvostelleen maininneen kustannuspuolesta mitään. Kuka sitten on vienyt ennakkoon maksaneiden rahat.  Meitä asiasta valittaneita on uhkailtu monenmoisilla perintätoimilla fyysistä väkivaltaa unohtamatta.  Mutta… rahat keräsi Osuuskunta Kuuskaista, kaupungin suosiollisella avustuksella ja hukkasi ne minne lie. Jos Kuuskaista olisi toiminut rehellisesti, se olisi laittanut keräämänsä varat vaikkapa sulkutilille, siltä varalta ettei pysty hanketta toteuttamaan.

Meidän tapamme on asioista päätettäessä katsoa kokonaisuus ja hankkeissa järkevyys ja hinta. Uskallan suositella tätä tapaa muillekin.

 

 

 

 

Suuri tuulivoimahuijaus

Tuulivoimaloille on varattu alueita kaavassa myös Viitasaarella. Ilmeisesti näin on suurimmassa osassa Suomen kunnista. Äkkiä ajatellen tuulivoima tuntuu hienolta asialta. Saamme ilmaista ja saasteetonta energiaa. Maanvuokraajat saavat tuloja ja kunnat yhteisöveroja.

Totuus on kuitenkin toinen. Suomen tuulioloissa ja ainakaan nykyisellä tekniikalla tuulivoima ei ole taloudellisesti kannattavaa. Lukuisat tuulivoimayhtiöt jotka voimaloita rakentavat ja ylläpitävät, elävät yksin valtion tuen varassa. Siis veronmaksajien kustannuksella.

Meille on luotu käsittämätön syöttötariffijärjestelmä. Sähkön pörssihinta on n. 35 € megawattitunnilta jonka tuulivoimayhtiökin saa myydessään  sähköä verkkoon. Mutta… valtio onkin taannut tuulivoimaloille hinnan 105,30 €. Eli maksaa n. 70 € tukea jokaisesta megawattitunnista. Tänä vuonna tämän kannattamattoman toiminnan pönkittäminen maksaa n.  200 milj. €. Jo tuulivoimalan rakentamistakin tuetaan investointiavustuksilla. Jos valtiontuki lopetetaan, kaikki tuulivoimayhtiöt kaatuvat lyhyen ajan kuluessa. Tuuli ei pidä niitä pystyssä. Yhtiöillä on suuret suunnitelmat jopa kymmenkertaistaa myllyjen määrä. Silloin veronmaksajilta kynittäisiin jo miljardiluokan tukiaiset.

Tuulimylly pyörii keskimäärin 2 kuukautta vuodessa. Mikä järkevä taho rakentaisi sähköntuotantolaitoksen jonka teho on tällainen? Talvella kovilla pakkasilla, kun sähkön tarve on suurin, mylly ei pyöri, päinvastoin sinne on syötettävä sähköä, jotta koneisto pysyy sulana.

Sähkön tuotannon kannalta tuulivoimalla ei ole mitään käytännön merkitystä. Sen tuotto on parhaimmillaankin vain alle yhden prosentin kokonaistuotannosta. Kun tuotto on vielä täysin sattumanvaraista, tuulivoima on enemmänkin häirikkö sähköverkossa. Lisää tietoa: fingrid.fi

Kaikki tuulimyllyt ovat ulkomaista tuotetta ja myös rakentajat tulevat ulkomailta. Myllyn käyttöajaksi on luvattu 30 vuotta. Aika on osoittanut myllyn kuluvan käyttökelvottomaksi keskimäärin 12 vuodessa.

Tämä järjetön huijaus on saatava loppumaan. Miten ylipäänsä on lähdetty mukaan tällaiseen sattumasähköseikkailuun? 

Kaukaa aroilta kohoaa Iivana Julman haamu...

Kaukaa, aroilta kohoaa

Iivana Julman haamu,

turman henki  se ennustaa,

verta on näkevä aamu.

 

Tämä Uuno Kailaan runo vuodelta 1931 näyttää käyvän todeksi.

 Historia toistaa jälleen kerran  itseään. Venäjä miehittää naapurivaltionsa  Ukrainan osaa.  Lainsäädännön turvin presidentti  Putin on noussut lähes diktaattorin asemaan ja tilanne muistuttaa jo Stalinin aikoja.  Putin on juuriltaan kommunisti ja KGB:n upseeri, mitä muuta voi tuolta taustalta odottaa kuin nykyistä hevostelua.  Uusi Neuvostoliitto on syntynyt. Joka ainoaa ihmistä ei sentään kytätä entiseen tapaan. Ulkomaille voi matkustaa, mutta valtiaan arvostelu voi viedä tyrmään.

Neuvostoliiton romahduksen jälkeen kului  vuosia heikkouden tilassa.  Naapurimaat  saivat elää ilman pelkoa. Nyt, kun Venäjä on päässyt vähän koivilleen, entinen uhoaminen  ja miehitystoimet ovat alkaneet.  Venäjän  ikiaikainen pyrkimys  laajamittaisesti  Itämerelle tai jopa Atlantille, on taas otettu ohjelmaan.  Elleivät  Baltian maat olisi Natossa, niille kaiketi olisi lähtölaskenta jo alkanut. Kaikesta ilmenee,  että Krimin valtausta oli suunniteltu jo kauan. Kaikki oli valmiina odottamassa otollista hetkeä, kuten nukkehallitsijakin  eli Krimin pääministeriksi valittu joku entinen mafioso.

Vuosisatojen kuluessa venäläiset ovat  hyökänneet Suomeen lukuisia kertoja. Tosin tuolloin toisena sotivana osapuolena oli Ruotsi,  joka otti suomalaisia sotilaikseen. Yhtäkaikki, venäläisterrori on pyyhkinyt  liian monet kerrat kansamme yli.

Suomen itsenäisyydenkin aikana Venäjä on kahdesti tullut silmille, 1939 ja 1941, aloittaen niin talvi- kuin jatkosodankin. Kallein uhrein ja valtavin menetyksin  torjuttiin kuitenkin neuvosto-orjuuteen joutuminen.  Vapaussotaankin 1918 Venäjä  osallistui  tukemalla kapinaan nousseita aselähetyksin  ja venäläisiä sotilaita oli myös sotatoimissa.

Venäjästä tuskin koskaan tulee minkäänlaista demokratiaa, vuosisadat kansa on tottunut yksinvaltiuteen ja tuota perimää on vaikeaa muuttaa. Venäjän kansa ansaitsisi edes joskus oikeamielisen hallinnon, sitä päivää ei vain taida koskaan tulla.

Ei tuota vaikeuksia ennustaa, että  Venäjä  jossain vaiheessa yrittää  taas Suomenkin kimppuun. Aikaa vain emme tiedä. Suomen puolustusvoimien on aina oltava sellaisessa kunnossa, että hyökkääjä tietää  törmäävänsä  kovaan vastukseen.  Venäjä panostaa valtavasti  hyökkäysarmeijaansa,  mutta mitä tekee Suomen hallitus?  Se  on aloittanut armeijan käsittämättömän  alasajon, jotta olisimme taas lähes paljain käsin kuten talvisodan alkaessa.  Joillakin lienee se lapsekas käsitys, että nykypäivänä meitä ei mikään uhkaa. Toivottavasti nyt tapahtunut hyökkäys Krimille herättää  tästä harhakuvitelmasta.

Neuvostoliitto oli imperialistinen roistovaltio, joka  miehitti ja orjuutti  puolta Eurooppaa vuosikymmeniä. Venäjä näyttää pyrkivän samaan. Se on miehittänyt  Tsetsenian,  vallannut Georgialta Abhasian ja Etelä-Ossetian  ja nyt ryöstänyt Krimin. Siellä järjestettiin tosin kansanäänestys, jossa oli kaksi vaihtoehtoa: 1.liittyä Venäjään tai 2. erota Ukrainasta. Kansanvallan  irvikuva koko äänestys.  Jo Stalin sanoi aikoinaan: Demokratia on demokratiaa, mutta tärkeintä on, kuka laskee äänet.

Venäjän allekirjoittamat valtiolliset sopimukset ovat yhtä tyhjän kanssa.  Monet kerrat se on osoittanut vähät välittävänsä  mistään sopimuksista.  

Henkilöpalvonta on aina kuulunut venäläiseen mentaliteettiin.  On ollut pakkokin palvoa ja ylistää, välttyäkseen pahemmalta. Länsimaisesta näkökulmasta tuo ylistys on  kuulostanut hirtehishuumorilta. Putinin kohdalla alkaa olla näkyvissä  vahvoja merkkejä palvonnasta, sitä mukaa kuin valta on keskittymässä  yksiin käsiin.  Venäjän tiedotusvälineet on valjastettu hallitsijain propagandalle. Putin ratsastaa uljaalla orhilla, istuu hävittäjäkoneen ohjaimissa, ajaa moottoripyörällä ja heittelee judovastustajiaan  kuin rukkasia. Hän sukeltaa mereen ja löytää heti aitoja (muovisia) tuhatvuotisia ruukunkappaleita. Hän on myös pääkurki joka  ultrakevyellä koneella lentäen ohjaa tietämättömät kurjet oikealle reitille. Melkoisella varmuudella hän on käynyt  myös kuussa.  Tämä matka on vielä salattu ja kerrotaan vasta seuraavien presidentinvaalien alla ja uudelleenvalinta on varma.  Pari vuotta sitten laatimansa  veroilmoituksen mukaan Putinilla on omaisuuttakin:  käytetty Lada ja peräkärry. Medvedevillä oli vain Lada.

Soittoniekka

http://www.youtube.com/watch?v=XQEvh5ylNi8&feature=player_embedded#t=0

Eikö panna ripaskaksi

http://www.youtube.com/watch?v=ClG2IIh4I3c

Kuka auttaisi heitä?

Perussuomalaisten suuresta vaalivoitosta on pian kolme vuotta. Voitto aiheutti  valtavan järkytyksen muissa puolueissa  ja joissakin niiden kannattajissa. Kuitenkin oli kyse  normaaleista vaaleista, joissa tapahtui suuri siirros. Sellaista demokratia on, äänestäjät päättävät. Tänään voittaa yksi, huomenna toinen. Silti esim.  netti on täynnä henkilöitä, jotka eivät koskaan hyväksy vaalitulosta, eivätkä näy toipuvan normaaliin mielentilaansa.

 Kyseessä   lienee  pakkomielle, eräänlainen ahdistuneisuushäiriö, joka  näyttää ilmenevän  tyhjää täynnä olevana jankutuksena.   Kun joku perussuomalainen kirjoittaa vaikkapa nettiin jotakin, tämä pakkomielteinen joukko  ilmestyy  välittömästi  kommentoimaan.  Persut sitä ja persut tätä ja räyh, räyh, räyh…  Erityisesti tätä tapahtuu valtakunnan pääviestimissä,  mutta näyttääpä näillekin leveysasteille tauti  hiipineen, ja miksipä ei.

Tätä on jatkunut päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen.  Kuvaan  kuuluu,  etteivät nämä mielensä myrkyttäneet itse tajua tilaansa.  Kuka auttaisi heitä?

Viitasaaren valtuusto käsittelee laajakaistaa

http://areena.yle.fi/tv/1989880

Ketä tässä vähän kehaistaan?

 

 

Hän on viisain kaikista ihmisistä, jotka tähän mennessä ovat astuneet maan päälle, hän on kaikkien kansojen todellinen isä, uupumattoman huolehtimisen ja pelottoman oikeudenmukaisuuden vertauskuva. Jo kauan aikaa ovat ne kansat, joilla on ollut onni elää hänen perustuslakinsa valoisassa suojassa, sanoneet häntä . . . . . . .  Suureksi. Me, jotka tunnemme hänet hyvin, tiedämme kaikki, että hän on enemmän kuin suuri, hän on verraton. Aurinko olisi ehkä hänelle oikea nimitys ja auringoksi häntä hänen kansansa sanovatkin. Hän on valittu johtajamme, elämämme aurinko, silmiemme valo…

Kaksi miestä hirtetty Viitasaarella

Kolimalainen talonpoika tappoi veljensä,  tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin. Saarijärveläinen luutnantti  surmasi renkinsä ja myös hän sai hirttotuomion.

Vanhan Viitasaaren  historia kertoo:  Maaherranvirasto käski pystyttää hirsipuun sopivaan paikkaan, Kirkkosaareen, ”sellaisen etäisyyden päähän kirkosta,  ettei se sinne näy niille, jotka käyvät jumalanpalveluksessa.”  Hirsipuu pystytettiin ilmeisesti 1790 ja samana vuonna sitä jo käytettiin.

Toukokuussa 1790 haudattiin Kirkkosaaren kätköön 43-vuotias talollinen, joka oli saanut surmansa veljensä kädestä.  Murhamiestä  ei kuitenkaan haudattu Kirkkosaareen vaan Vesisaareen. Vesisaarta ei nykykartoista löydy, olisiko kyseessä Mertosaari  tai Saunasaari?   Tämän tuomitun nimeä ei historia kerro.

Sensijaan toinen teloitettu oli Mannilan rälssitilan omistaja, jalosukuinen luutnantti Erik Johan Jägerskiöld. Toukokuun 9. päivänä 1790 tuo luutnantti ampui renkinsä. Oikeuskäsittely päättyi vasta kesäkuussa 1792, joten kyllä jo tuohonkin aikaan asiat puitiin pitkän kaavan mukaan.  Kahdesti  luutnantti anoi armoa kuninkaalta, mutta tuloksetta.  Mestauslavalle astellessaan aatelismies  Jägerskiöld  kiroili ja huusi: ” rengin hengenkö takia minun on kuoltava.”  Pyöveli teki kuitenkin työnsä ja hirtetty haudattiin hiljaisuudessa tuntemattomaan paikkaan Kirkkosaaren hautausmaahan.  Muita kuolemantuomioita ei pantu toimeen ja niin mestauslava vähitellen hävisi Kirkkosaaresta.

Kolmaskin kuolemantuomio langetettiin, renki Petteri Ruisaholle, mutta oikeuskäytäntö oli muuttunut ja renki lähetettiin kruununvankilaan Viipuriin ja sieltä Siperiaan.

Aiemmalta nimeltään Kirkkosaari oli Wiittasaari, josta sitten pitäjän nimikin muotoutui. Saaren laella kerrotun mukaan kasvoi suuri kuusi, joka oli viittana, merimerkkinä,  vesillä kulkeville. Kirkkosaareksi  nimi muuttui  vasta kirkon rakentamisen myötä.

Arvokkaat ammatit

Maahantulijoiden ympärillä pyörii monenmoista hästääjää. Suurin osa ahkerista ja osaavista maahanmuuttajista ei tarvitse tätä porukkaa. Kun Suomen kamaralle astuu ammattitaidoton, kielitaidoton ja työhaluton onnenonkija, silloin tämä paapojajoukko piirittää tulijan. Täytyy muistaa, että vain pieni osa turvapaikan hakijoista saa pakolaisstatuksen eli on oikea pakolainen.(14 % v. 2013) Kuitenkin jollain perusteella valtaosa tulijoista jää notkumaan tänne. Laillisesti tai laittomasti. Tieto suomalaisesta maksuttomasta täysihoidosta on kiirinyt maailmalle, joten tulijoita riittää. Vai olisiko niin, että tulijat ovat paikkaamassa sitä hirmuista työvoimapulaa joka Suomessa vallitsee. Työvoimapulan tuloa on ennustettu niin kauan kuin muistan. Jossain matkalla se vielä viipyy. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 205.000 työtöntä viime vuoden lopussa.

Kyllä valtio kyydin maksaa. Tässä alla pieni paapojaluettelo:


Monikulttuurisuusasiantuntija, Maahanmuuttokoordinaattori,Tulkkipalvelukoordinaattori, Asioimistulkki, Kulttuuriluotsi, Vertaisosaaja, Maahanmuuttajien erityisryhmän linjavastaava, Päivähoidon maahanmuuttajakoordinaattori, Sopeuttamistyöntekijä, Kotoutussihteeri, Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen suunnittelija, Monikulttuurisenopetuksen suunnittelija, Suomen askeleet-linjan opettaja, Lyhytkurssivastaava, Aikuisperuskoulun linjavastaava, Alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodin vastaava ohjaaja, Monikulttuurisuusaktivisti, Aktivistimaahanmuuttajakouluttaja, Monikulttuurisuuskoulutusmateriaalivastaava, Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja, Sosiokulttuurinen tasapainottaja, Pakolaisneuvonantaja, Vähemmistöoikeuksien valvoja, Avustusanomusten esitäyttäjä, Maahanmuuttajien asunto-oloja pohtiva virkamies, Maahanmuuttajapalveluiden päällikkö, Maahanmuuttoneuvoston puheenjohtaja, Monikulttuurikonsultti, Romanityöryhmä, Kerjäläistyöryhmä, Maahanmuuttajien rekrytoinnin helpottamista pohtiva työryhmä, Maahanmuuttoyksikön terveydenhuollon konsultti, Maahanmuuttoyksikön psykologi, Maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttoyksikön sosiaaliohjaaja, Maahanmuuttoyksikön etuuskäsittelijä, Maahanmuuttajalasten varhaiskasvattaja, Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja, Siirtolaisinstituutin johtaja, Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja, Maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja, Naapuruus-sovittelija, Kotouttamisohjaaja, Avustamistulkki, Aputulkki,Romaniasioidenhoitaja, Kunniaan liittyvien konfliktien asiantuntija, Maahanmuuttoasioiden johtaja, Sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston oikeusyksikön yhdenvertaisuus-vastuualueen johtaja, Maahanmuuttaja- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta, Maahanmuuttotyön päällikkö, Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden yhteistyöryhmä, Maahanmuuttopolitiikkastrategi, Kehitysmaatutkimuksen professori, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen asiantuntija, Monialaisen romanityöryhmän puheenjohtaja, Monikulttuurisen maahanmuuttajatyön päällikkö, Maahanmuuttajien henkisestä sopeutumisesta vastaava asiantuntija, Sopeutumiskonsultti, Maahanmuuttajajärjestöjen toimintaedellytyksiä voimaannuttavan projektin johtaja, Maahanmuuttajajärjestöjen mielenterveysosaamista pohtiva projektisuunnittelija, Maahanmuuttajien työllistämisyhdistyksen asianajaja, Maahanmuuttajien neuvontapisteen ohjaaja, Pakolaisavun vertaisryhmätoiminnan koordinaattori, Monikulttuurisen tietopalvelukeskuksen asiantuntija, Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittämisestä vastaava virkamies, Väkivaltarikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajanuorten valvoja, Maahanmuuttovastaava, Ikääntyneiden somalinaisten kotoutustyöntekijä, Monikulttuurisuuden johtava asiantuntija, Pakolaiskoordinaattori, Pakolaisvähemmistö vastaava, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Romanien päiväkeskuksen työntekijä, Romaniyhdyshenkilö, Vähemmistövaltuutetun ylitarkastaja, Romanipoliittisen työryhmän puheenjohtaja, Maahanmuuton erikoistutkija, Ihmisoikeustyönjohtaja, Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja, Monikulttuurisuustaitojen kehittäjä, Monikulttuurisuuskampanja suunnittelija, Ulkomaalaisasioiden valmistelija, Romanien päiväkeskuskuksen johtaja, Monikulttuurisuustyön suunnittelija, Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittäminen projektin johtokunta, Monikulttuuripedagogi, Pakolaisoikeutta tutkiva oikeustieteilijä, Ulkomaalaisoikeuden asiantuntija, Maahanmuuttopolitiikan tutkija,Maahanmuuttoviraston tutkija, Turvapaikkalautakunnan sihteeri Sisäministeriön somaliyhteisön kotoutumista edistävä asiantuntijaryhmä, Kansainvälisen siirtolaisjärjestön projektikoordinaattori, Syrjintälautakunnan johtaja, Sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö, Monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä, Sisäasiainministeriön kotouttamisyksikön johtaja, Pakolaisneuvonnan tiedottaja, Maahanmuuttajien asumisneuvoja, Maahanmuuttajien henkilökohtainen palveluohjaaja, Monikulttuuristen naisjärjestöjen kattojärjestön johtaja, Maahanmuuttajien tukijärjestön johtaja, Ulkomaalaisille maksettavan toimeentulotuen käsittelyä koskevien menettelytapojen selkeyttäminen -työryhmä, Kehitysyhteistyön palvelukeskuskuksen hankeneuvoja ja taloussuunnittelija, Kehitysyhteistyön palvelukeskuskuksen kehityspoliittinen asiantuntija, Monikulttuurinen osaaja, Suomen somalia-verkoston toiminnanjohtaja, Maahanmuuttajapoikatyön johtaja, Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston johtaja,Maahanmuuttajataustainen kokemusasiantuntija, Maahanmuuttajanaisten kulttuuriohjelman johtaja, Etnisten suhteiden neuvottelukunta, Työelämävalmiuksien kartoittaja maahanmuuttajille, Syrjintää epäilevien neuvontapisteen johtaja, Syrjinnänvastaisesta toiminnasta vastaava viranomainen, Syrjintäilmiöiden analysoija, Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäjä, Pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö, Maahanmuuttopolitiikan asiantuntija, Konsultoiva uskonnon ja somalin kielen opettaja Somaliperheiden ja koulun välisen yhteistyön tutkija, Monikulttuurisen asumisen aluevastaava, Monikulttuurisen kasvatustyön, kotoutumisen ja opetuksen kehittäminen –hankkeen johtaja, Romanilasten oppivelvollisuutta selvittävä työryhmä, Kiertävä maahanmuuttajaneuvojan, Maahanmuuttajat-konsulttiryhmä, Maahanmuuttajatyön koordinaattori, Maahanmuuttajien yritysneuvoja, Maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa työskentelevien asiantuntijoiden ryhmä, Maahanmuuttaja-aikuisten oppimisen ohjauksen suunnittelijaopettaja, Maahanmuuttajaopettaja, Maahanmuuttajaopetuksen erityisosaamis- ja ohjausryhmä, Maahanmuuttajatyttötyön ohjaaja, Maahanmuuttajien toiminnallisen opetuksen ja ohjauksen projektikoordinaattori, Maahanmuuttajien järjestökonsultti, Maahanmuuttajien psykiatrian poliklinikan sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttajuuden psykologisen prosessin tutkija, Romanit työelämään -hankkeen johtaja, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja, Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston kotouttamisyksikön projektikoordinaattori, Maahanmuuttajataustainen kulttuurimentori, Pakolaistyön ohjaaja, Kulttuuritulkki, Maahanmuuttajakouluttajien resurssirenkaan puheenjohtaja, Kieliavustaja, Maahanmuuttajien asunto-oloja pohtivan toimenpideohjelman johtaja, Maahanmuuttajien vastaanottohenkilö, Syrjinnän ehkäisyyn keskittyvän ryhmän johtaja, Maahanmuuttajien preppausluokan opettaja, Asioimistulkkikeskuksen johtaja, Maahanmuuttotyöryhmän johtaja, Monikulttuurisuusyhdistyksen tiedottaja, Maahanmuuttoviraston vastaanottokeskusten johtaja, ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö, Maahanmuuttoviraston alaikäisyksiköiden johtaja, Pakolaistyönohjaaja, Omakielineuvoja, Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkoston tutkija, Maahanmuuttajakoulutuksen koordinaattori, Monikulttuuristen yhdistysten liiton puheenjohtaja, Monikulttuurisen liikuntaliitto puheenjohtaja, Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunnan johtaja, Maahanmuuttokonsultti, Integraatiopoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, Monikulttuuristen perheiden liiton puheenjohtaja, Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteen hoitaja, Maahanmuuttajien valmistavan ryhmän johtaja, Etnisten suhteiden neuvottelukunnan hyvän tahdon lähettiläs, Maahanmuuttajakonsultti, Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluiden johtaja, Maahanmuuttajatoimittaja, Maahanmuuttoviraston neuvottelukunnan puheenjohtaja, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja, Turvapaikkahakemusten käsittelyä tutkiva työryhmä, Kotoutumis- ja maahanmuuttopoliittinen ministeriryhmä, Haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten kuntiin sijoittamisen edistämishankkeen projektipäällikkö, Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenteen johtaja, Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmän johtaja, Pakolaisten vuorovaikutussuhteiden tutkija, Kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden yhdenmukaistaja, Kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden asiantuntijaverkosto, Monikulttuurisuuden erityisasiantuntija, Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauspalvelujen ja osaamisen kehittämisen projektipäällikkö, Maahanmuuttokriittisen/rasistisen keskustelun rakennetta pohtiva asiantuntijafoorumi, Maahanmuuttajien kielikoulutuksen kehittämishankkeiden projektipäällikkö, Maahanmuuttoasioiden kehittämispäällikkö, Alueellisen maahanmuuton kehittämishankkeen projektipäällikkö, Maahanmuuttaja-asiamies, Maahanmuuttajaneuvonta ja -opastusjärjestelmän kehittämisen projektipäällikkö, Maahanmuuttajien kotitalousneuvoja, Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi yhteiskuntaa hankkeen projektipäällikkö, Monikulttuurisen tyttötyön johtaja, Maahanmuuttajaväestön aktiivinen työllistyminen hankkeen projektipäällikkö, Maahanmuuttajien ohjausverkoston johtaja, Aikuisten maahanmuuttajien alkuvaiheen arviointi ja polutus hankkeen projektipäällikkö, Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishankeen projektipäällikkö, Maahanmuuttajien kotoutumisprojektin päällikkö, Maahanmuuttajien ohjaus- ja työnhakupalvelujen projektipäällikkö, Maahanmuuttajien ohjauskeskusohjelman projektipäällikkö, Maahanmuuttajien palveluohjauksen kumppanuusprojektin päällikkö, Maahanmuuttajanuorten ohjaushankkeen projektipäällikkö, Maahanmuuttajat työvoimaksi projektin päällikkö, Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskuksen päällikkö, Vaikuttavuutta kotouttamiseen monialaisena yhteistyönä hankkeen projektipäällikkö, Suomen kielen opetukseen ohjaamisen kehittämisprojektin päällikkö, Maahanmuuttajien tukiasumisyksikön ohjaaja, Maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaaliohjaaja, Monikulttuurisen mediatoimituksen johtaja, Maahanmuuttajanuorten oppimisvaikeuksien ehkäisyprojektin johtaja, Monikulttuurisen hiv-työ-projektin johtaja, Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumisen ohjaaja, Maahanmuuttajanuorten tukiasumistoiminnan tutkija, Elämänhallinnan ja voimavaraistamisen kehittämisprojektin maahanmuuttajalapsille ja -nuorille johtaja, Ikääntyvien maahanmuuttajien kotoutumista edistävän projektin johtaja, Maahanmuuttajien turvaverkko –toiminnan ohjaaja, Monikulttuurisen sosiaalisen nuorisotyön ohjaaja, Maahanmuuttajamiesten tukiprojektin päällikkö, Maahanmuuttajataustaisten lasten sijais- ja tukiperhetoiminnan tutkija, Maahanmuuttajajärjestöjen toiminnan kehittäjä, Maahanmuuttajanuorten ongelmapelaamista ehkäisevän projektin päällikkö, Maahanmuuttajien vertaistukitoiminnan ohjaaja, Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittäminen hankkeen johtaja, Monikulttuurisuuskouluttajaverkoston kouluttaja, Monikulttuurisuus nuorisotyön voimavarana -projektin projektityöntekijä, Monikulttuurisen voimavarakeskuksen johtaja, Pakolais- ja maahanmuuttajajärjestöjen voimavaraistamisprojektin päällikkö, Maahanmuuttoyhdyshenkilö, Maahanmuuttajien asumisneuvonnan kehittämisprojektin päällikkö, Maahanmuuttajatyön kehittämisprojektin johtaja, Maahanmuuttajien konfliktien ehkäisy- ja sovittelutyön neuvoja, Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäisyn tutkija, Ulkomaalaistaustaisten rikoksen uhrien tukityönprojektin johtaja, Monikulttuurisuusläänintaiteilija, Monikulttuurisen resurssi- ja osaamiskeskuksen johtaja, Maahanmuuttajaperhetyön ja avohuollon kehittämisen tutkija, Maahanmuuttajavanhusten tukipysäkki -projektin vastaava, Maahanmuuttajanuorten huumeiden käytön ennaltaehkäisyn tutkija, Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkoston järjestökoordinaattori, Maahanmuuttajien kuntoutusluotsi, Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seuran puheenjohtaja, Kotikielenavustaja, Maahanmuuttajien perhesidehaastattelija, Maahanmuuttajien hakemustallentaja, Monikulttuurisuusasioiden päällikkö, Maahanmuuttajanuorten pelaaminen hallintaan -projektin projektikoordinaattori, Monikulttuuritulkki, Maahanmuuttoyhdyshenkilöverkoston ylitarkastaja, Maahanmuuttohallinnon johtaja, Monikulttuuri kouluttaja, Maahanmuuton ja kotoutuksen valmisteluryhmä ylijohtaja, Kulttuurivälittäjä, Maahanmuutto-osaston suunnittelija, Maahanmuuttajien asuntoalueille kotouttamista selvittävä yleissuunnitteluarkkitehti, Pakolaisneuvonnan juristi, Evankelisluterialaisen kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri, Monikulttuurisen toiminnan koordinaattori, Varhaiskasvatuspalvelujen monikulttuuriosaaja, Maahanmuutosta vastaava apulaiskaupunginjohtaja, Positiivisen diskriminaation johtaja, Monikulttuurisuusasiain päällikkö, Maahanmuuttajien seutuohjaaja, Rasismin vastaisen työn asiantuntija, Maahanmuuttopolitiikkaa tutkiva kulttuurintutkija, Maahanmuutto-osaston osastopäällikö, Kotoutumisvalmentaja, Maahanmuuttoneuvottelukunnan puheenjaohtaja, Taiteen keskustoimikunnan monikulttuurisuusjaoston puheenjohtaja, Konsultoiva psykiatrinen maahanmuuttajatyöryhmä, Pelastakaa Lapset ry:n rasismin vastaisen työn asiantuntija, Kehitysmaatutkimuksen opintoasiainsuunnittelija, Maahanmuuttajien omakielisen neuvontapalvelun koordinaattori, Omakielinen kotoutumisvalmentaja, Rasismintutkija, Maahanmuuttajien syrjintä- ja rasistisia kokemuksia kartoittava työryhmä, Rasismin vastainen työryhmä, Positiivinen erityiskohtelu paluumuuttoprosessissa työryhmä, Pakolaisneuvonnan Paperittomat-hankkeen koordinaattori, Maahanmuuttajanuorten koulutuskysymyksiä pohtiva työryhmä...

Rauhan uskonto esittäytyy Lontoossa

http://www.youtube.com/watch?v=eDBMEPoju7Y

Analyysi kunnallisvaaleista

Muistellaanpa vielä hiukan 2012 kunnallisvaalitulosta. Lainaan tähän Jussi Halla-ahon herkullista analyysiä vaalituloksesta. Näinhän valtamedia oikeastaan vaaleista kertoi.

Suomessa käytiin 28.10.2012 kunnallisvaalit. Mikäli lehtitietoihin ja poliittisten vaikuttajien raportteihin on uskomista, ja miksipä ei olisi, vaaleihin osallistuneet puolueet voidaan jakaa a) torjuntavoittajiin, b) rökälevoittajiin ja c) häviäjiin.
Torjuntavoittajia olivat ...
a) kokoomus, jonka suhteellinen ääniosuus putosi edellisistä kunnallivaaleista 1,6 prosenttiyksiköllä ja valtuutettujen määrä 286 kappaleella;
b) sosialidemokraatit, joilla pudotusta oli 1,6 prosenttiyksikköä ja 337 valtuustopaikkaa;
c) keskusta, jolla pudotusta oli 1,4 prosenttiyksikköä ja 439 valtuustopaikkaa;
d) vihreä liitto, jolla pudotusta oli 0,4 prosenttiyksikköä ja 48 valtuustopaikkaa;
e) vasemmistoliitto, jolla pudotusta oli 0,8 prosenttiyksikköä ja 193 valtuustopaikkaa;
f) kristillisdemokraatit, joilla pudotusta oli 0,5 prosenttiyksikköä ja 52 valtuustopaikkaa.
Edellämainitut puolueet torjuntavoittivat, koska ne hävisivät vähemmän kuin olivat etukäteen pelänneet.
Vaalien rökälevoittaja oli ruotsalainen kansanpuolue, joka tosin menetti 30 valtuustopaikkaa, mutta jonka prosentuaalinen ääniosuus säilyi ennallaan.
Vaalien häviäjiä olivat perussuomalaiset, joiden suhteellinen ääniosuus nousi 6,9 prosenttiyksiköllä ja valtuustopaikkojen määrä 752:lla.

Näkemyksiä laajakaistahankkeesta Viitasaarella

 

Viitasaarelle ja Keski-Suomen 14 muuhun kuntaan on suunnitteilla laajakaistaverkon rakentaminen. Hankkeesta liikkuu monenmoista tietoa, totta ja tarua. Nyt kaupunginhallituksessa käsittelyssä olleessa puhutaan lähinnä 1-vaiheen toteuttamisesta ja sen kustannuksista.

1-vaihe käsittää valtiontukikelpoiset alueet. Tukikelpoisia alueita EIVÄT ole keskustaajama eikä yksikään kyläkeskusta ympäristöineen. Vain kaukaisimmat, käyttäisikö sanontaa, korpiseudut, ovat valtion  tukeen oikeuttavia. Meillä päättäjillä ei ole tietoa kuinka paljon näitä tukeen oikeutettuja liittyjiä on. Kuuskaista  ei ole antanut tätä tietoa, mistä voi päätellä niitä olevan todella vähän.

1-vaiheessa kaupunki  joutuisi takaamaan n. 4,6 miljoonan lainan. Valtionosuutta tulisi 2,1 milj. 2-vaihe käsittäisi sitten kaikki muut alueet ja tähän ei valtion taholta tukea tule. (Laajakaistalain mukaan avustuskelpoisia ovat vain alueet, jossa edistyksellisiä viestintäpalveluja ei ole  2 kilometrin etäisyydellä saatavissa.  Laajakaistalaki 2 §, 7 momentti)  Ei ole mitään järkeä toteuttaa vain vaihetta 1, joka koskisi arviolta ehkä vain muutamaa kymmentä taloutta ja rakentamis kustannus olisi 4,6 milj.

Vaiheiden 1 ja 2 kokonaiskustannus onkin 12,3 milj.  Julkisuuteen on esitelty vain 1-vaiheen kustannuksia, jolloin hanke ei näytä niin mahdottomalta.

Tämä hanke oli valtuuston käsittelyssä jo viime syksynä, jolloin se kaatui Osuuskunta Kuuskaistan maksukyvyttömyyteen, jonka seurauksena  Finnvera/valtio  veti tukensa pois. Kuuskaista roikkuu takiaisen lailla edelleen mukana ja kuntien perustama verkkoyhtiö on ostamassa sen velat itselleen. Tämä menettely on kaukana oikeasta,  Kuuskaista pelastuu ja kaikki vastuut tulevat kunnille.

Hankkeesssa on aliarvioitu korkoriskiä ja yliarvioitu mahdollista liittyjien määrää. Pitäisi kirjoittaa romaani, jos tästä aikoisi kaiken kertoa, tässä edellä vain pääkohdat.

Viitasaaren kaupunginhallitus käsitteli asiaa ma 3.2.  Esitin siellä, että kaupunki ei lähde mukaan hankkeeseen, mutta en saanut kannatusta.  Jätin pöytäkirjaan eriävän mielipiteeni,  joka kuului kutakuinkin näin: Hanke on liian riskialtis, sisältää suuria epävarmuustekijöitä ja perustuu liikaa olettamusten varaan. Esitän, että kaupunki ei lähde mukaan hankkeeseen.  Lisäksi on pyrittävä huolehtimaan siitä, että ennakkoon  maksaneet liittyjät saavat rahansa takaisin.

Viitasaaren talous on maakunnan heikoimpia, velkamäärä hirmuinen ja rahastot on syöty. Meillä ei yksinkertaisesti ole rahkeita lähteä mukaan hankkeeseen. Ovella odottaa lisäksi uuden keskussairaalan rahoitus, josta Viitasaaren osuus on yli 10 milj. euroa. Tämäkin on suuruudenhullu hanke tällaisena aikana. Meillä on olemassa  täysin toimiva keskussairaala.

Tämänpäiväisten tietojen mukaan ainakin Kivijärven, Luhangan, Petäjäveden ja Uuraisten kunnanhallitukset kaatoivat laajakaistahankkeen. Valtuustot tietysti tekevät lopulliset päätökset.

 

 

Sukeltajille töitä?

Sukeltajille töitä?

Nikolai II valtakaudella elettiin Suomessa ns. sortovuosia. Venäjä pyrki monin tavoin kiristämään autonomisen Suomen asemaa. Vastarintaa luonnollisesti esiintyi. Niin Viitasaarellakin. Tästä kerrotaan ”Viitasaarelaiset vapaussodassa” kirjassa. Painetun sanan avulla silloinkin tietoa jaettiin. Tästä kirja kertoo näin:  Syksyllä 1902 saapui Viitasaarelle Keitele-laivalla 6 kpl n. 80 x 100 sm suuruista pakkalaatikkoa jotka sisälsivät mm. postimerkeillä varustetut suljetut kirjeet kruununvoudeille, henkikirjoittajille, nimismiehille ja papeille sekä suuren joukon monistettuja julkaisuja. Pieni osa lähetyksestä ehdittiin jakaa, kunnes se joutui ilmiannon uhriksi.

Kirja kertoo:  Mutta kun niiden sisällön jakaminen oli joka tapauksessa jo silloin käynyt mahdottomaksi, Einar Sarlin,  piirimies Otto Halosen avustamana, upotti eräänä pimeänä helmikuun yönä nuo suuret laatikot jäähän hakatusta avannosta Keitelejärveen, Kennään rannan ja Kymönkosken väliseen Kymönselkään n. 300 – 400 m Kölkynlahden rannasta. Ja niinpä onkin nyt tuo silloista kansannousua herättämään tarkoitettu valtava määrä painettua sanaa ja eri paikkakunnille osoitettuja kirjeitä vielä tänäkin päivänä Keitelejärven pohjassa, Kymönselällä loiskivien lohien luettavana ja onkiahventen kutuluotona.

Ko. kirja on julkaistu 1938. Tekstistä ei käy selville olivatko laatikot puuta vai pahvia. Puulaatikot ovat luultavasti säilyneet. Paikka on niin epämääräisesti kuvattu, että haravoitava alue on valtaisa. Reilun vuosisadan kuluessa lienee lieju peittänyt ne alleen. Metallinpaljastimestakaan ei apua löytyne. Mutta innokkaat sukeltajat voisivat kokeilla onneaan.

Lapsiasiainvaltuutetun virka joutaa lakkauttaa

Äskettäin  lapsiasiavaltuutettu, viitasaarelainen  Maria-Kaisa Aula ilmoitti irtisanoutuvansa virastaan. Kun  Aula aikoinaan ilmoitti vetäytyvänsä  politiikan kuvioista,  hänelle räätälöitiin keskustapuolueen toimesta  oikein tarkkuustyönä suojatyöpaikka. Viran keskuspaikaksikin  valittiin Jyväskylä, mikä on täysin poikkeuksellista valtakunnallista virkaa perustettaessa. Aiemmin tuota tehtävää ei hoitanut kukaan, eikä sitä kukaan kaivannutkaan. Jokaisessa kunnassa sosiaaliviranomaiset hoitavat kyseiset tehtävät ja tuntevat alueensa ja asiakkaansa varmasti paremmin kuin joku tekemällä tehty, kaukana touhuava byrokraatti. Tätä tapausta julkeammin tuskin poliittista virkanimitystä voidaan tehdä.

Tämänkaltaisten virkojen ja virastojen kuvioon  kuuluu se, että kun ne on kerran perustettu, ne totta kai koettavat kaikin tavoin tehdä itsensä tarpeelliseksi ja korvaamattomaksi. Annetaan pontevana julkisuuteen mitäänsanomattomia lausuntoja ja vuosittain kinutaan lisää rahaa täyttämällä toimintasuunnitelmat korkealentoisilla päämäärillä.

Kuinka paljon näitä tyhjänpäiväisiä virastoja ja virkoja  löytyisikään,  jos niitä alettaisiin oikein puolueettomasti tutkimaan. Menneet vuosikymmenet olivat kiihkeää poliittisten virkanimitysten aikaa. Tarpeellisiakin virkoja täytettäessä monet politiikan rattailta pudonneet ohittivat virkahaussa pätevät hakijat.

 Nyt on erinomainen tilaisuus luopua kokonaan  lapsiasiainvaltuutetun  tarpeettomasta virastosta. En usko minkään tahon kärsivän lakkauttamisesta millään lailla, tuskin kukaan edes huomaisi sen hävinneen kartalta. Eikö presidentti Niinistökin juuri, aivan oikein, kauhistellut julkisen hallinnon kokoa.

Neekeri

Otsikon sanasta on Suomessa tehty lähes rikos.  Miksi? Sitä on käytetty meillä jo satoja vuosia, mikä ihme siitä on nyt tehnyt kelvottoman? Itselleni sana on täysin neutraali, eikä sisällä mitään halventavaa.

Meillä on joku pieni joukkio, joka on alkanut määritellä mitä saa puhua ja juuri tämä sakki on tietävinään mikä on meille parhaaksi.  Tilannetta on vahtimassa vähemmistövaltuutetun nimikkeellä poliittinen syöttiläs, Ruotsalaisen kansanpuolueen Eva  Biaudet  10 hengen esikuntineen. Siis valtio maksaa palkan koko tälle kyyläjoukolle. Ei  voi kuin kummastella tätä hulluutta, veronmaksajien  niskoilla on monensorttista turhaa elätettävää.  Kun tämä ”virallinen valvoja” havaitsee sanarikollisen, hän ilmoittaa olevansa syvästi järkyttynyt  moisesta hirveydestä, tuomitsee ja syyttää kuin oikeata konnaa.  Ja roska-ja muu lehdistö säestää kauhistellen tuota hirviötä joka neekeri sanan lausui.

Taidamme tosiaan elää Orwell´in maailmassa, jossa jokaisen ihmisen jokaista sanaa ja askelta valvotaan valtion toimesta.  Tuon Orwell`in kirjan, Vuosi 1984, päähenkilön työhän on joka päivä kirjoittaa historiaa uusiksi, sitä mukaa kuin se valtion johdon mielestä kulloinkin parhaalta näyttää.  Jokohan meilläkin pian neekeri  sanana vaaditaan poistettavaksi kaikista julkaisuista.  Siinäpä on kirjarovioita kerrakseen. Lieneekö kaukana sekään päivä, kun tuosta sanasta aletaan lukea oikeudessa tuomioita.

Samaa metakkaa käydään mustalainen sanasta.  500 vuotta meillä on sanaa käytetty ilman mitään ongelmaa.  Kevyessä musiikissa on paljon upeita kappaleita: Mustalaisruhtinatar, mustalaisprimas, mustalaisviulu.  Valtion toimesta kai pian aletaan särkeä äänilevyjä, jottei tätä ”synnillistä” sanaa vain kuultaisi missään.

Kummassakaan, kansanryhmää tai rotua tarkoittavassa sanassa ei mielestäni ole mitään loukkaavaa.  Sanoilla on todella pitkä perinne ja niitä käytetään aivan yleisesti. Niin että kyllä Biuudetilla vahtimista riittää.

Edelläkuvattu osoittaa, millaisten asioiden parissa korkeasti palkatut henkilöt puuhastelevat, ikään kuin tässä maassa ei olisi ihan todellistakin uudistettavaa ja korjattavaa.