Lainaan tähän yhden jutun Pauli Vahteran erinomaisesta blogista. Ehkäpä se antaa ajattelemisen aihetta. Kuten nähdään, Suomi ei ole köyhä eikä kipeä, kun on kyse rahan jakamisesta maailmanparantajille ja kaikenkarvaisille haihattelijoille.
Kehitysavusta koulutukseen extra: Jospa vähennetään Kepasta johtaja?
Kun puhutaan julkisen sektorin säästöistä, nostetaan esille sairaanhoitajat, opettajat, lastentarhanopettajat ja poliisit. Keskustelu loppuu siihen. Kukaan ei halua leikata näistä yhteiskunnan perustehtävien suorittajista. Samalla jää huomaamatta, että julkisin varoin Suomessa puuhastelee tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä tehtävissä, joiden lopettaminen ei kansalaisten elämässä näkyisi mitenkään.
”Kepa on 300:n kehitysykysymyksistä kiinnostuneen kansalaisjärjestön kattojärjestö ja kehityspolitiikan järjestöasiantuntija. Kepan tehtävänä on innostaa suomalaisia toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta.”
KEPA on monikerroksinen järjestö. Sen jäseninä on mm. neljä somali-yhdistystä. Yksi yhdistyksistä on kattojärjestö Somaliassa kehitystyötä tekeville järjestöille. Päällekkäisyyttä riittää.
KEPA on osa julkista sektoria, koska sen menot maksetaan verorahoista. Sen puhelinluettelosta löytyy 4 johtajan ja 58 työntekijän tiedot. KEPA Helsinki työllistää toimistokoordinaattorin, hallintokoordinaattorin, pääkirjanpitäjän, kirjanpitäjän, hallintosihteerin, taloussihteerin, hallintoavustajan, IT-tukihenkilön, tietohallintosuunnittelijan, henkilöstösuunnittelijan, 52 muun vastaavan henkilön lisäksi. Mitä ihmettä tuollainen määrä hallinnossa voi tehdä muuta kuin seurustella keskenään. Ja lähettää sähköposteja Mosambikiin, Nicaraguaan, Tansaniaan ja Thaimaahan, joissa toimii omat yksikkönsä ja omat kirjanpitäjänsä.
Yksikään 62 henkeä työllistävä yritys ei pystyisi palkkaamaan tällaista määrää henkilökuntaa hallinnon pyörittämiseen. KEPA on malliesimerkki siitä, kuinka julkisen ja itsenäisen organisaation päätoiminnaksi tulee hallinnon pyörittäminen ja kasvattaminen.
Kepalle on myönnetty ensi vuodelle 6 miljoonaa euroa, jotta päättäjät ja kansalaiset ovat myötämielisiä kehitysavulle. Yhtiö sai viime vuonna jäsenmaksuja 41.740 euroa ja nekin maksettiin jäsenjärjestöjen saamista verorahoista. Kun on nähnyt vuosien mittaan kuinka rankkaa yksityissektorille on verorahojen kerääminen valtion pohjattomaan moolokin kitaan on, ei voi kun ihailla vaikuttamisen ja aivopesun voimaa. Tilinpäätöslukuja 2013.
Vuonna 2008 Kepan menot olivat 5,6 miljoonaa euroa. Kun suomalaiset ovat kärvistelleet, on Kepa lisännyt viidessä vuodessa vaikuttamis- ja hallintomenoja 11,4 %. Samaan aikaan Suomen BKT laski 5,7 %.
Tavallinen kaduntallaaja näkee Kepan live Maailma kylässä-festivaalissa, joka on lähinnä hauskanpitoa. Sekin rahoitetaan yhteisillä varoilla. Miksei sinne myytäisi lippuja kuten konsertteihin ja näin kansa saisi osoittaa omalla kukkarollaan innostuksensa maailman parantamiseen. Pääyhteistyökumppanit rahoittavat festivaalia lähinnä verorahoilla: Metro-lehti, Plan Suomi, Suomen Lähetysseura, Euroopan Komission Suomen edustusto, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto, ulkoasiainministeriö.
Uskonnolliset ja poliittiset edustajat ovat tottuneet yhteisten rahojen käyttöön: Lähetysseura, Kirkon Ulkomaanapu, Vasemmistonuoret, Liikemiesten Lähetysliitto.
Varapaikalle ovat joutuneet vihreät, demarinuoret ja keskustanuoret. Ja Maailman sarjakuvat ry. Semmoinenkin järjestö tarvitaan sarjakuvapiirtämistä tukemaan Afrikkaan, jotta tänne tulevat luku- ja kirjoitustaidottomat koneinsinöörit saadaan oppimaan ruohonjuurisarjakuvien avulla.
Mitä jos Kepasta vähennettäisiin edes yksi henkilö. Ja oikeaoppisesti pitää silloin vähentää yksi johtajista, jotka tämän hämähäkinverkon ovat kutoneet. Erotetaan siis vertauskuvaannollisesti hallintojohtaja. Hänen palkkansa on vähintään 5000 euroa kuukaudessa. Palkkojen ja sosiaalikulujen lisäksi säästyisi hänen työhuoneensa kulut, tietokone, kännykkä, netti- ja puhelinkulut, koulutus, ulko- ja kotimaan matkat, työterveyshuollon menot jne. Näihin työpaikan kuluihin on tässä laskettu 24.000 euroa.
Tuskin riittää, koska KEPAn toimintaan kuuluu matkustaminen maailman ääriin. Yhdistyksen hallituksen kokouksessa 27.10.2014 päätettiin lähettää kepalainen Peruun kansainväliseen kokoukseen. Hyvähän on matkustaa kun samassa kokouksessa todetaan valtion antavan ensi vuodelle 6 miljoonaa euroa rahaa hyvän tekemiseen.
Yksi johtaja maksaa varovasti laskien veronmaksajille 100.000 euroa. Johtajan 62.500 euron vuosipalkasta saadaan takaisin 19.029 euroa veroina kunnalle ja valtiolle, 1350 euroa sosiaaliturvamaksuna valtiolle ja 15.125 euroa eläkemaksuina. Jos oletetaan johtajan aiheuttamien kulujen määräksi vuodessa 24.000 euroa, saa valtio niistä takaisin arvonlisäverona 4645 euroa.
Johtajan töiden siirtäminen muille työntekijöille säästäisi julkisia rahoja vain 59.851 euroa.
Eikä siinä vielä kaikki. Jos johtaja jäisi työttömäksi, hän saisi 26.427 euron ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen, josta veroja tulee maksettavaksi 6722 euroa.
KEPAn johtajan vakanssin lopettamisesta tulisi valtiolle vain 40.146 euron säästö. 100.000 euron säästö edellyttäisikin, että neljästä johtajasta jäisi jäljelle vain 1,5 johtajaa.
Huussissa voi tämän jälkeen huokaista helpotuksesta. Mistään ei tarvitse luopua. Päinvastoin voidaan palkata yksi uusi johtaja, koska se maksaisi valtiolle vain 40.000 euroa, vaikka johtajan vakanssia varten pitäisi saada 100.000 euroa lisää valtionapua. Tämähän on silkkaa voittoa.
Toki jokainen irtisanominen on rankka paikka. Valtion rahoittamissa järjestöissä ei tätä tuskaa jouduta kokemaan. Karjalainen 19.10.2014: ”Suomessa on tänä vuonna on irtisanottu yli 9 .000 ihmistä. Yt-neuvotteluiden tuskasta on kärsinyt reilut 94 .600 ihmistä.” Mutta eihän tässä irtisanomisesta ole kyse. Johtaja, joka on pystynyt kasvattamaan yhteisönsä tuloja tuplasti sen, minkä Suomen BKT on vähentynyt, olisi kullanarvoinen pelastamaan Suomen. Juuri tällaisia huippuosaajia Suomi nyt tarvitsee. Vapauttaisimme hänet Suomen messiaaksi.
Suomalaisen keskipalkka oli (HS 12.11.14) 38.472 euroa (3206 eur/kk). Tästä maksetaan valtion veroa vuodessa 1482 euroa. Siispä riittää kun 67 keskipalkkaisen kaikki maksamat valtion tuloverot kerätään yhteen ja annetaan 100.000 euroa Kepaan, jotta saadaan palkattua yksi uusi johtaja tekemään maailmaa paremmaksi paikaksi.
Hyväpalkkainen byrokraatti toki ostaa Suomessa tavaroita ja palveluja, jotka työllistävät. Mutta yhtä lailla veronmaksaja voisi itse ostaa näillä rahoilla tavaroita ja palveluja Suomesta. Mitä parempi palkka byrokraatilla on, sitä todennäköisemmin rahaa käytetään enemmän ulkomailla ja ulkomaisiin tuontitavaroihin. Näin verorahoilla kiihdytetään valtion velkaantumista.
Johtaja tekisi hyvää yhteiskunnalle monin verroin enemmän kuin nyt, byrokratian pyörittäjänä. Kaikki olisivat iloisia.
Mutta eihän näin saa tehdä. Yrittäjät ovat riistäjiä, joille ei pidä jättää luutakaan käteen. Juuri siksi jotkut vastustavat 50.000 euron arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Työpaikka KEPAssa on tärkeämpi kuin olla yrittäjänä ottamassa vastuuta omasta elämästään. Siksi verohallituksen pääjohtaja esittää rajaksi 25.000 euroa, keskustapuolueen puheenjohtaja 20.000 euroa ja häntä peesaa perussuomalaisten eduskuntaryhmä samoin 20.000 eurolla. Siksi jokainen julkisen sektorin työntekijä pitää kaksin käsin kiinni omasta lomientäyteisestä työpaikasta, vaikka se olisi kuinka turha tahansa. Samalla ollaan lähempänä vihreitten ihannemaailmaa, jossa sähkö tulee töpselistä ja käyttöraha taikaseinästä.
Jos yrittämisen mahdollisuuksia yksinkertaistetaan, tulisi näistä irtisanotuista tuhannet elättämään itsensä omin voimin. Ja kun julkissektorilla ei olisi enää nykyistä määrää työpaikkoja, nuoret hakeutuisivat heti yksityissektorin töihin.
Säästöjä vastaavan tulon saaminen yrittämisen lisääntymisen kautta on hidasta. Miljardin euron tulo julkiselle sektorille saataisiin, jos alv-alaraja nostetaan 50.000 euroon ja se kannustaa ihmisiä yrittäjäksi, mikäli saamme 50.000 uutta yksinyrittäjää Suomeen. He voivat olla joko työttömiä tai palkansaajia, jotka alkavat yrittäjiksi ja vapauttavat työpaikkansa toiselle. (Laskelmassa valtion säästö olisi työttömyyskorvaus 1000 e/kk miinus verot sekä lisätulot ostojen arvonlisäverosta, eläkemaksusta ja ansiotulovero yritystulosta)
Jos puututtaisiin kehitysapupuuhasteluun, mm. siihen että opetetaan köyhissä maissa käsien pesua saippualla, saataisiin tehokkaimmat säästöt. Saippuasäästö olisi välittömästi 100 %:sta, mutta julkissektorin työpaikoista säästäminen vain 40 %:sta. Julkissektorilla on pelivaraa runsaasti, eikä työvoimapula tule vastaan, koska aina voidaan lyhentää virkamiesten ylipitkät kesälomat yksityissektorin mittaisiksi.
Pienistä puroista se valtion pian 100 miljardin euron velka syntyy. Olen kulkenut Andien yli bussilla muutaman kerran. Kun ollaan vuoriston huipulla, on siellä lunta. Kerran bussini kulki alaspäin puroja myötäillen. Oli valtava kokemus nähdä tuntien matkan aikana kuinka pieni puro muuttui hiljalleen joeksi ja viimein vaahtopäiseksi valtavaksi tyrskyksi. Olin Equadorin viidakossa asumassa ja paikalliset veivät minut yläjuoksulle veneellä, josta lähdin traktorin takarenkaan kokoisella renkaalla alaspäin. Sitten kuvan kaksi aivan eriväristä jokiuomaa yhdistyivät kuten valtion ja kuntien velat yhdistyvät veronmaksajien maksettavaksi. Jos en olisi saanut rengasta pysähtymään, olisin päätynyt Amazonille.
”Kepa on 300:n kehitysykysymyksistä kiinnostuneen kansalaisjärjestön kattojärjestö ja kehityspolitiikan järjestöasiantuntija. Kepan tehtävänä on innostaa suomalaisia toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta.”
KEPA on monikerroksinen järjestö. Sen jäseninä on mm. neljä somali-yhdistystä. Yksi yhdistyksistä on kattojärjestö Somaliassa kehitystyötä tekeville järjestöille. Päällekkäisyyttä riittää.
KEPA on osa julkista sektoria, koska sen menot maksetaan verorahoista. Sen puhelinluettelosta löytyy 4 johtajan ja 58 työntekijän tiedot. KEPA Helsinki työllistää toimistokoordinaattorin, hallintokoordinaattorin, pääkirjanpitäjän, kirjanpitäjän, hallintosihteerin, taloussihteerin, hallintoavustajan, IT-tukihenkilön, tietohallintosuunnittelijan, henkilöstösuunnittelijan, 52 muun vastaavan henkilön lisäksi. Mitä ihmettä tuollainen määrä hallinnossa voi tehdä muuta kuin seurustella keskenään. Ja lähettää sähköposteja Mosambikiin, Nicaraguaan, Tansaniaan ja Thaimaahan, joissa toimii omat yksikkönsä ja omat kirjanpitäjänsä.
Yksikään 62 henkeä työllistävä yritys ei pystyisi palkkaamaan tällaista määrää henkilökuntaa hallinnon pyörittämiseen. KEPA on malliesimerkki siitä, kuinka julkisen ja itsenäisen organisaation päätoiminnaksi tulee hallinnon pyörittäminen ja kasvattaminen.
Rahaa aivopesuun
Kepa tunnustaa avoimesti tekevänsä isolla hallinnolla suomalaisten aivopesua. Luvut 1000 euroa.
Vuonna 2008 Kepan menot olivat 5,6 miljoonaa euroa. Kun suomalaiset ovat kärvistelleet, on Kepa lisännyt viidessä vuodessa vaikuttamis- ja hallintomenoja 11,4 %. Samaan aikaan Suomen BKT laski 5,7 %.
Tavallinen kaduntallaaja näkee Kepan live Maailma kylässä-festivaalissa, joka on lähinnä hauskanpitoa. Sekin rahoitetaan yhteisillä varoilla. Miksei sinne myytäisi lippuja kuten konsertteihin ja näin kansa saisi osoittaa omalla kukkarollaan innostuksensa maailman parantamiseen. Pääyhteistyökumppanit rahoittavat festivaalia lähinnä verorahoilla: Metro-lehti, Plan Suomi, Suomen Lähetysseura, Euroopan Komission Suomen edustusto, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto, ulkoasiainministeriö.
Hallituksen rahan käyttäjät
KEPAn hallitukseen kuuluu 15 henkilöä. He kaikki ovat valvomassa omaa osuuttaan veronmaksajien rahoista. Yksikään ei ole kiinnostunut siitä, mistä verorahat kerätään. Kaikkia kiinnostaa mahdollisimman suuri osuus itselle. Syntyy tuhlauksen ilmapiiri. Kukaan ei uskalla sanoa, että onkohan joku meno tarpeellinen, koska sama kysymys voitaisiin esittää heille omassa järjestössään.
- Huussi maasai-maassa ja Suomessa. Ensi kerran maasaikodissa käydessäni käymälä oli savanni, jonne kuopittiin pieni kuoppa, joka peitettiin. Miinoja kolmen vaimon ja 19 lapsen perheessä riitti, minkä vuoksi oli rakennettu oma huussi. Kun Suomesta lähdetään huusseja rakentamaan Afrikkaan, ei olla köyhiä eikä kipeitä. Suomessa myydään huusseja alle 1000 eurolla (sis alv). Ei millään pahalla, mutta huussien rakentaminen on Suomessa perinneosaamista, miksei Afrikassa, josta ihmiselo on alkanut.
Uskonnolliset ja poliittiset edustajat ovat tottuneet yhteisten rahojen käyttöön: Lähetysseura, Kirkon Ulkomaanapu, Vasemmistonuoret, Liikemiesten Lähetysliitto.
Varapaikalle ovat joutuneet vihreät, demarinuoret ja keskustanuoret. Ja Maailman sarjakuvat ry. Semmoinenkin järjestö tarvitaan sarjakuvapiirtämistä tukemaan Afrikkaan, jotta tänne tulevat luku- ja kirjoitustaidottomat koneinsinöörit saadaan oppimaan ruohonjuurisarjakuvien avulla.
Säästetään edes vähän
Valtion antamasta 6 miljoonasta eurosta johtajan palkkaukseen mennee 100.000 euroa
Tuskin riittää, koska KEPAn toimintaan kuuluu matkustaminen maailman ääriin. Yhdistyksen hallituksen kokouksessa 27.10.2014 päätettiin lähettää kepalainen Peruun kansainväliseen kokoukseen. Hyvähän on matkustaa kun samassa kokouksessa todetaan valtion antavan ensi vuodelle 6 miljoonaa euroa rahaa hyvän tekemiseen.
Yksi johtaja maksaa varovasti laskien veronmaksajille 100.000 euroa. Johtajan 62.500 euron vuosipalkasta saadaan takaisin 19.029 euroa veroina kunnalle ja valtiolle, 1350 euroa sosiaaliturvamaksuna valtiolle ja 15.125 euroa eläkemaksuina. Jos oletetaan johtajan aiheuttamien kulujen määräksi vuodessa 24.000 euroa, saa valtio niistä takaisin arvonlisäverona 4645 euroa.
Johtajan töiden siirtäminen muille työntekijöille säästäisi julkisia rahoja vain 59.851 euroa.
Isosta palkasta iso ansiosidonnainen työttömyyskorvaus
Valtio saa takaisin avustuksesta
Huussissa voi tämän jälkeen huokaista helpotuksesta. Mistään ei tarvitse luopua. Päinvastoin voidaan palkata yksi uusi johtaja, koska se maksaisi valtiolle vain 40.000 euroa, vaikka johtajan vakanssia varten pitäisi saada 100.000 euroa lisää valtionapua. Tämähän on silkkaa voittoa.
Toki jokainen irtisanominen on rankka paikka. Valtion rahoittamissa järjestöissä ei tätä tuskaa jouduta kokemaan. Karjalainen 19.10.2014: ”Suomessa on tänä vuonna on irtisanottu yli 9 .000 ihmistä. Yt-neuvotteluiden tuskasta on kärsinyt reilut 94 .600 ihmistä.” Mutta eihän tässä irtisanomisesta ole kyse. Johtaja, joka on pystynyt kasvattamaan yhteisönsä tuloja tuplasti sen, minkä Suomen BKT on vähentynyt, olisi kullanarvoinen pelastamaan Suomen. Juuri tällaisia huippuosaajia Suomi nyt tarvitsee. Vapauttaisimme hänet Suomen messiaaksi.
Kirjoitukseni myöhästyi. Nyt yksi KEPAn johtajista lähtee SOSTEen, mutta tilalle otetaan uusi johtaja. SOSTE on työlistallani tutkittavien joukossa. Näitä riittää ja piiri pieni pyörii. Kepa on ilman johtajaa 2 kk, miksei kokeilla pärjätäänkö 12 kk.
Työn orjat sorron yöstä nouskaa
Yhden johtajan palkkaamiseen 67 työntekijän kaikki valtion ansiotuloverot.
Hyväpalkkainen byrokraatti toki ostaa Suomessa tavaroita ja palveluja, jotka työllistävät. Mutta yhtä lailla veronmaksaja voisi itse ostaa näillä rahoilla tavaroita ja palveluja Suomesta. Mitä parempi palkka byrokraatilla on, sitä todennäköisemmin rahaa käytetään enemmän ulkomailla ja ulkomaisiin tuontitavaroihin. Näin verorahoilla kiihdytetään valtion velkaantumista.
Johtaja voisi alkaa yksinyrittäjäksi
Koska KEPAn johtajalla on kokemusta köyhien ja pienituloisten parissa, hän voisi perustaa yrityksen ja elättää itsensä omilla rahoillaan. Saatuaan 50.000 euron myyntitulot vuodessa, hänelle jäisi yrittämisen kulujen jälkeen 18.500 euron vuositulo, josta valtio saisi 2.000 euron ansiotuloveron ja 5.400 euron arvonlisäveron. Mitäpä siitä, että ansiosidonnainen työttömyyskorvaus olisi paljon enemmän kuin yrittäjätulo. Säästäisihän valtio KEPAn 100.000 euron avustuksesta 40.000 euroa ja saisi lisätuloja 7.400 euroa hyvän tekemiseen.Johtaja tekisi hyvää yhteiskunnalle monin verroin enemmän kuin nyt, byrokratian pyörittäjänä. Kaikki olisivat iloisia.
Ruuhonen on verohallinnon pääjohtaja
Suomi on konkurssissa, josta voidaan nousta
Laskelma johtajan irtisanomisesta saatavasta säästöstä on puhutteleva. Ja rohkaiseva. Julkisesta hallinnosta on lopetettava vain 25.000 hyväpalkkaista virkaa, jotta saadaan miljardin euron nettosäästö, vaikka nämä jäisivät hyvälle ansiosidonnaiselle työttömyyskorvaukselle. Sillä, ovatko nämä henkilöt kunnissa, valtiolla tai järjestöissä töissä ei ole merkitystä, koska valtio ja kunnat voivat siirrellä eduskunnan päätöksellä rahoja vapaasti.Jos yrittämisen mahdollisuuksia yksinkertaistetaan, tulisi näistä irtisanotuista tuhannet elättämään itsensä omin voimin. Ja kun julkissektorilla ei olisi enää nykyistä määrää työpaikkoja, nuoret hakeutuisivat heti yksityissektorin töihin.
Säästöjä vastaavan tulon saaminen yrittämisen lisääntymisen kautta on hidasta. Miljardin euron tulo julkiselle sektorille saataisiin, jos alv-alaraja nostetaan 50.000 euroon ja se kannustaa ihmisiä yrittäjäksi, mikäli saamme 50.000 uutta yksinyrittäjää Suomeen. He voivat olla joko työttömiä tai palkansaajia, jotka alkavat yrittäjiksi ja vapauttavat työpaikkansa toiselle. (Laskelmassa valtion säästö olisi työttömyyskorvaus 1000 e/kk miinus verot sekä lisätulot ostojen arvonlisäverosta, eläkemaksusta ja ansiotulovero yritystulosta)
Jos puututtaisiin kehitysapupuuhasteluun, mm. siihen että opetetaan köyhissä maissa käsien pesua saippualla, saataisiin tehokkaimmat säästöt. Saippuasäästö olisi välittömästi 100 %:sta, mutta julkissektorin työpaikoista säästäminen vain 40 %:sta. Julkissektorilla on pelivaraa runsaasti, eikä työvoimapula tule vastaan, koska aina voidaan lyhentää virkamiesten ylipitkät kesälomat yksityissektorin mittaisiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti