Perussuomalaisten jytkyvoitto v. 2011
eduskuntavaaleissa loi maahan täysin uuden mielipideilmaston. Syntyi mm. suuri joukko kynän käyttäjiä joiden elämän
ainoa ja loputon tehtävä on arvostella perussuomalaisia. Tällä joukolla on
selvästi pakko-oireinen häiriö ( obsessive-compulsive disorder) Näin se
lääketieteellisesti määritellään.
Päivästä, viikosta, vuodesta toiseen jatkuu sama ränkytys
ja kaikista mahdollisista ja mahdottomista asioista. Näitä omituisia otuksia
esiintyy kaikkialla. Lehdissä, somessa, radiossa,tv:ssä, missä vain. Suurin osa
lienee muiden puolueiden kiihkolaisia, jotka eivät tule koskaan hyväksymään
vaalien tuloksia. 2015 eduskuntavaalien edellä tämä joukkio ennusti tulta ja
tuhoa perussuomalaisille, mutta joutui katkerasti pettymään silloinkin. Tämä
tietysti, jos mahdollista, vielä pahensi tautia. Tällä joukolla ei olisi mitään
kirjallista elämää, ellei perussuomalaisia olisi.
Nämä epädemokratian ritarit vaativat valtuustoltakin
yksimielisyyttä kaikissa asioissa. Voiko tolkuttomampaa mieltä olla. Yksimielisyyden
vaatimus on diktatuurin esiaste. Jos joku esitetty asia on kerta kaikkiaan huono ja vahingollinen, ei sellaista voi hyväksyä.
Mistä on tullut se ajatus, että virkamiesten esitykset ovat aina oikeita ja
virheettömiä? On niin hyvä olla mukavan miehen maineessa ja nyökytellä
kaikelle. Kuvioon kuuluu tietysti poikkeavien esitysten tekijöiden syyllistäminen
ja suoranainen vaino eli toisinajattelijoiden
tuomitseminen. Meillähän se tehtiin äärimmäisen törkeällä tavalla kun minut
erotettiin luottamustehtävistäni
valtuuston enemmistön päätöksellä. Lopputuloksena nämä erottajat saivat
kuitenkin selkäänsä, kun sekä hallinto-oikeus että poliisi totesivat
erottamiseni laittomaksi.
Pakkomielle-epidemia on levinnyt myös Viitasaarelle. Paikallislehden palstoilla esiintyy
säännöllisesti tietty sakki, jonka mieltä korventaa perussuomalaisten
olemassaolo ja mielipiteet. Onhan se hyvä että meilläkin on omat känkkäränkät. Ettei tule poiketuksi
valtakunnallisesta linjasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti