KUUSKAISTA KARKAA VELKOJILTAAN

Viitasaaren kaupunginhallitus käsitteli Kuuskaistan velkasaneerausta 13.3 Käräjäoikeus  on hyväksynyt velkasaneerauksen ja nyt oli kyse siitä, vastustaako Viitasaari käräjäoikeuden päätöstä valittamalla hovioikeuteen.  Esitin, että kaupungin tulee vastustaa velkasaneerausmenettelyyn pääsyä, vaatia erityistilitarkastuksen suorittamista ja tehdä tutkintapyyntö  poliisille sen selvittämiseksi löytyykö esim. väärinkäytöksiä. Jos nimittäin yrityksen historiasta tai tekemisistä löytyy epäselvyyksiä, väärinkäytöksiä tai suoranaisia rikoksia, yrityssaneerausmenettely raukeaa. Esitystäni ei kukaan kannattanut. Hallitus hyväksyi Kuuskaistan velkasaneerauksen.

 Hallussani on Viestintäviraston raportti jota poliisi oli pyytänyt.  Tässä raportissa on lukuisia vähintäänkin epäselvyyksiksi tulkittavia tapauksia. Lainauksia raportista:

-         Taloudellisessa tarkastuksessa kävi ilmi, että Kuuskaistalla on Viestintäviraston arviointitavasta eriävä käsitys siitä, mitkä kustannuslajit voidaan katsoa tukikelpoisiksi.

-         Multia-laajakaistahankkeen verkko on Kuuskaistan ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen aikana suunniteltu uudestaan useita kertoja, mistä on aiheutunut moninkertainen määrä suunnittelukustannuksia, verrattuna muihin Viestintävirastossa käsiteltyihin laajakaistahankkeisiin. Moninkertaisten suunnittelukustannusten syntytapa ja määrä ihmetyttää virastoa.

-         Tarkastuksen aikana kävi myös ilmi, että hankkeen aliurakoitsija Teloq´in kustannuslajeille jaottelu on keinotekoinen eikä sen tueksi ole esimerkiksi vastaavia määriä matka-ja majoituskustannuksia.

-         Projektinjohtamisen kustannukset ovat selkeästi suuremmat kuin muilla samankokoisilla laajakaistahankkeilla.

-         Hankkeen maksuhakemusaineistosta käy ilmi, että Multia-hankkeen rakennustyöt ovat olleet pysähdyksissä alkusyksystä 2013 aina toukokuuhun 2014 asti. Siitä huolimatta projektikirjanpitoon on kirjattu 450.000 euron suuruiset verkonrakennuskustannukset tältä ajalta.

-         Taloudellisessa tarkastuksessa tuli myös ilmi, että tukikelpoisen verkon osia oli osassa tositteista määritelty virheellisesti. Teloq on laskuttanut Keski-Suomen Valokuituverkkoja kaivuutyöstä joillain reiteillä useampaan kertaan.

Lopuksi Viestintävirasto kertoo, ettei se saamiensa tietojen perusteella tässä vaiheessa voi olla varma siitä, kuuluvatko kaikki Viestintävirastolle esitetyt kustannukset Multian laajakaistahankkeelle.

Multia on tässä vain yksi esimerkki. Edellä olevilla seikoilla perustelin sitä, ettei Kuuskaistaa saisi hyväksyä yrityssaneeraukseen. Jos ja kun, kuten näyttää, se pääsee saneeraukseen ja sitä tietä karkaa lopullisesti velkojiensa kynsistä.

Hyvää vaihtoehtoa asiassa ei liene olemassakaan. Alun alkaenkin rahaton Kuuskaista kummitteli vuosikausia laajakaistahankkeen riesana. Se keräsi Viitasaareltakin rahaa n. 1,2 milj. euroa. Ei tiedetä missä rahat ovat, Viitasaari niistä ei ole hyötynyt

Kuuskaistahan lopulta myi koko paketin yhdellä eurolla perustetulle Keski-Suomen Valokuituverkoille, joka ei sekään rahassa kylve. Vuoden 2015 tilinpäätös näyttää miinusta yli puoli miljoonaa. Vahvana uhkana on, että hankkeeseen mukaan lähteneet ja rahoituksen taanneet kymmenen pikkukuntaa joutuvat piakkoin kaivamaan kuvettaan maksaakseen verkkoyhtiön velkoja. Varoittavana esimerkkinä ympäri Suomea on lukuisia kuntia joissa laajakaistahanke on käytännössä konkurssissa. Liittyjiä ei ole tarpeeksi kannattavaan toimintaan, niin yksinkertainen on syy. Silti löytyy kuntia jotka ovat valmiita saattamaan asukkaansa hömppähankkeen velkojen maksajaksi.

Valokuidun rakentaminen  sinänsä on ajatuksena kannatettava. Tulosvastuu lopullisesti kuuluu tietysti kuituliittymän tilaajille.

 Onko valtiovallan taholta kenties tulossa jotain uutta tilanteeseen, jää nähtäväksi.