11.5 kaupunginvaltuusto
käsitteli laajakaistaa neljännen kerran.
Samaa hapatusta esiteltiin kuin ennenkin. Ilpo Mannisen käytyä puhujapöntössä, kauhtui
tästä, kuin omistajan elkein, Jussi Kananen. Ei saisi mennä puhumaan muuta kuin
kehupuheita ja ryhmäpuheenvuoroja.
Voihan olla , että Kananen omistaa puhujapöntön tai on ainakin osakkaana omistuksessa. Pitäneekö tuo pönttö eristää
vaikka ketjuilla ja avain annetaan vain oikeille ja hyville valtuutetuille. Aiempi valtuuston puh.joht. kyllä kehoitti useinkin valtuutettuja käyttämään
puhujapönttöä.
Tämän omituisen episodin jälkeen Sonja Kekkonen kirkui puheensa nuoruuden
tuomalla kokemuksella keskittyen vahvasti perussuomalaisten sättimiseen ja varmaan
tästä johtuen sai valtuustolta aplodit
puheestaan. Hänen mielestään taannumme vain perunankasvattajiksi jos tämän mallin laajakaistaa ei toteuteta.
Vaan onpahan peruna hyvä ruoka. Näin köyhänä kansalaisena joutuu melkein
päivittäin sitä syömään. Itsekin aiemmin kasvatin perunaa. Mikähän lajike lie
ollut? Hajosi kattilassa jos ei vieressä vahtinut, mutta hyviä olivat.
Sitten
käytin oman vaatimattoman puheenvuoroni. Pyysin heti aluksi anteeksi tuloani pönttöön ja sainkin luvan sanoa
sanottavani. Pyydän vielä näin jälkikäteen anteeksi itseltään puhujapöntöltä, toivon etten pahasti
loukannut sen kunnianarvoisuutta enkä muutenkaan saastuttanut sitä.
Tämän
jälkeen useatkin valtuutetut ahkerasti kiillottivat kilpeänsä ja antoivat perussuomalaisten
kuulla kunniansa ja tietysti kehuivat
vuolain vertauksin laajakaistahanketta. Samalla
ylistettiin virkamiesten erehtymättömyyttä. Yhdessäkään puheenvuorossa ei puolella sanalla
puututtu hankkeen talouteen tai suuriin riskeihin. Mitäpä noista, onhan
kyseessä vain 10,5 milj. euroa. Mutta taloushan on vain sivuseikka, kyllä kunnan
kukkarossa rahaa riittää takuisiin ja ihan mihin vain. Jäi käsitys ettei
talouspuoleen oltu perehdytty ollenkaan.
Yksimielisyyttä
vaadittiin vahvasti. Tämä vaatimus tarkoittaa sitä, että on oltava aina
esittelijän kanssa samaa mieltä. Jos on omia mielipiteitä ja esityksiä, joutuu
heti häirikkölistalle. Mihin sitten tarvitaan
koko valtuustoa? Osaavathan
viranhaltijat päättää asiat yksinkin jos valtuusto on – niin kuin näyttää - pelkkä nyökkyparlamentti.
Puututtiin
jopa maan hallituksen muodostamiseen. Vanhaa virttä veisattiin. Jos
perussuomalaiset ovat samanlaisia kuin me syntiset Viitasaaren publikaanit,
heitä ei pitäisi maan hallitukseen päästää. Itse olen aina pyrkinyt pysymään vain asioissa
enkä sotkemaan puoluepolitiikkaa käsittelyyn. Meillä näyttää olevan kuitenkin
kiihkeitä politrukkeja jotka yrittävät lyödä tällä aseella. Ilmeisesti oikeat
argumentit ovat loppuneet.
Me yritämme
rakentaa hanketta järkevälle pohjalle. Saarijärvellä laajakaistatyöryhmä teki
seikkaperäisen selvityksen ja totesi, että kaupunki lähtee tukemaan hanketta
kun 50 % alueen talouksista on liittynyt. Tällä varmistetaan hankkeen
taloudellinen ja toiminnallinen pohja. Tavoite perustuu muiden operaattoreiden
kokemuksiin alueellisesta liittymämyynnistä. Tämä on realistista suhtautumista
hankkeeseen, näin sen pitäisi mennä. Muuten kaikki kuntalaiset joutuvat
maksamaan harvojen liittymät. Periaate on: Se maksaa joka tilaa.
Kokous
näytti herättäneen kiihkeän keskustelun facebookissa. Kaikkien alojen erityisasiantuntija
hannu halmesmäki kyseli meidän perussuomalaisten
älykkyysosamääristä ja epäili tulosta alhaiseksi. Tunnustan kerrran käyneeni
sellaisessa ja mittari ei värähtänytkään. Huhujen mukaan h.halmesmäki oli myös käynyt ja mittari oli heti lyönyt
pohjaan ellei jopa särkynyt kokonaan. halmesmäen taso on toki nähtävissä lähes
päivittäin, jolloin hän antaa näytteitä säihkyvästä älystään. Tuon testin
jälkeen halmesmäestä on käytetty mm.sanontoja: Ajatusten Keitelejärvi, Savivuoren
ja Koko Kunnan Isä Aurinkoinen. Tässä näyte halmesmäen tekstistä: persut,
persut, persut, jäkäti, jäkäti, jäkäti… Siinä on viisautta jota vain suurilla
ajattelijoilla on.
Liitän tähän vielä Saarijärven laajakaistatyöryhmän raportin, vaikka se lienee ollutkin jo palstoilla.
LOPPURAPORTTI
Laajakaistatyöryhmän loppuraportti
19.12.2014
Harri Lehtinen
Tuula Hakkarainen
Marko Kinnunen
Kari Lehto
Mirja Niemi
Jarmo Parhiala
Timo Rusanen
Pertti Saarinen
LOPPURAPORTTI
Johdanto
Saarijärven kaupunginhallitus kutsui kokoon 9.9.2014 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää
laajakaistayhteyksien saatavuus kaupungin alueella. Tehtävänannossa ratkaisuja ei rajoitettu. Selvityksessä
käydään läpi kaupalliset ja rakennutettavat vaihtoehdot. Tämän selvityksen tarkoitus on tuoda kolmas
vaihtoehto aikaisemmin käsittelyssä olleiden esitysten rinnalle: Aikaisemmin valtuustossa on käsitelty
Kuuskaistan operaattorisopimuksen mukainen ja Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n ratkaisut.
Työryhmänkokoonpano
Harri Lehtinen (pj.) Tuula Hakkarainen, Marko Kinnunen, Kari Lehto, Mirja Niemi, Jarmo Parhiala, Timo
Rusanen ja Pertti Saarinen (siht.)
Työryhmä on kokoontunut syksyn aikana viisi kertaa. Tehtävän annosta muodostettiin kaksi ratkaisumallia,
jotka keskittyivät haja-asutusalueisiin. Tämän lisäksi selvitettiin 4G LTE-verkon kattavuus nyt ja
tulevaisuudessa kunnan alueella.
Yhteenveto
Saarijärvellä ei ole saatu toteutettua laajakaistan rakentamisratkaisua ”Laajakaista kaikille”- hankkeen
ehtojen mukaisesti. Laajakaista kaikille - hankkeen kustannustasoa €/liittyjä on pidetty liian korkeana.
Työryhmä selvitti vaihtoehtoisia toteuttamismalleja. Selvitystyön tavoitteena oli löytää kustannuksiltaan
edullisempia toteuttamistapoja käyttäen hyväksi jo rakennettuja runkokuituverkkoja.
Selvityksessä kävi esille, että Saarijärven alueella on merkittävässä määrin runkoverkostoa, jota voidaan
hyödyntää tulevassa laajakaistarakentamisessa. Alustavat laskelmat laadittiin kahdelle vaihtoehdolle:
hyödyntäen joko Soneran tai Pohjoisen Keski-Suomen verkkopalvelut Oy:n verkostoja ja laitteita.
Työryhmä pyrki kartoittamaan niitä reunaehtoja, joiden toteutuminen mahdollistaisi verkoston
rakentamisen. Tärkeimmäksi tekijäksi nousee liittyjämäärä. Liittyjämäärän tulee olla merkittävästi
korkeampi kuin Laajakaista kaikille - hankkeessa, jotta liittymän hinta olisi kohtuullinen ja jotta
rakentamisenaikaiset kulut saataisiin katettua liittymämaksutuloilla ja käyttömaksuilla. On myös
huomattava, että koko laajakaistahankkeen yhteiskunnallinen merkitys jää heikoksi, jos esim. vain 10- 20 %
asukkaista haluaa liittyä kiinteään tietoverkkoon. Työryhmä ehdottaa, että kaupunki lähtisi tukemaan
laajakaistaverkon rakentamista vasta sitten, kun liittymämyynti kunkin alueen talouksista olisi vähintään
50 % alueen talouksista. Tällä varmistettaisiin hankkeen taloudellinen ja toiminnallinen pohja. Tavoite
perustuu muiden operaattoreiden kokemuksiin alueellisesta liittymämyynnistä.
Saarijärven eri osissa on hyvin erilaiset mahdollisuudet ja tulevaisuuden näkymät tietoliikenneyhteyksiin
liittyen. Saarijärven keskustassa ja osassa kyläkuntia on käyttäjiä, jotka ovat tyytyväisiä nykyisiin
palveluihin. Vaikka näillä alueilla rakentaminen olisi halvempaa, on epävarmaa olisiko kiinteän verkon
liittymille riittävästi ostajia. Osassa kylistä yhteydet ovat erittäin heikot, mutta kiinteän yhteyden
rakentaminen on merkittävästi kalliimpaa, koska alueilta puuttuu runkoverkko.
Työryhmän johtopäätös on, että Saarijärven ei kannata tavoitella laajakaistaverkon rakentamista samalla
kertaa koko kaupungin alueelle yhtenä hankkeena. Liittymämyynnin saaminen riittävän korkealle tasolle
koko kaupungissa ennen hankkeen aloittamista johtaa todennäköisesti hankkeen liialliseen viivästymiseen.
LOPPURAPORTTI
Työryhmä ehdottaa alueittaista etenemistä. Tämä vaihtoehto mahdollistaisi nopeamman etenemistien
koko kaupungin laajuiseen hankkeeseen verrattuna.
Kuituverkkoratkaisu
1. Hankkeet toteutetaan alueittain.
2. Kaupunki tukee hanketta ja hanke voi käynnistyä, kun tietyllä alueella saavutetaan 50 %
liittymisaste
3. Rahoitusratkaisuehdotus: Kaupunki tukee laajakaistahankkeita 25 % investointituella sekä
takaamalla hankkeen lainoja erikseen määriteltävällä tavalla. Liittyjiltä perittävä liittymismaksu
kaikilla alueilla on 2000€/liittyjä. Tällä mallilla kaupungin tuki tulee olemaan noin 800k€. Liitteenä
kannattavuuslaskelma tuloslaskelman muodossa.
4. Kaupungin omistama yhteisö vastaa laajakaistahankkeiden rakentamisesta ja hallinnoinnista. Myös
muut toteutusvaihtoehdot ovat mahdollisia.
5. Upottamiskustannusten minimoimiseksi rakentamishankkeet pyritään ajoittamaan Elenia Oy:n
sähkökaapeli- tai vesi- ja viemärihankkeiden kanssa samanaikaisiksi. Myös kyläkohtaisella
talkootyöllä voidaan pienentää kustannuksia ja siten liittymismaksuja.
6. Niiden kiinteistöjen osalta, jotka eivät pääse mukaan yhteishankkeeseen suoritetaan laajakaista
tarpeiden pohjalta erityistarkastelu, jonka perusteella tehdään päätös laajakaistaratkaisun
tukemisesta.
7. Saarijärven keskustan alueen laajakaistaratkaisua ei selvitetty, mutta se tulee selvittää
myöhemmin.
Punainen Runkoverkko, Sininen liityntäverkko ja Vihreä talokaapelointi
1. Kuitukeskus (aktiivilaitteet)
2. kiinteistöhaaroitus
LOPPURAPORTTI
Tehdyt selvitykset
1. Asiakaskartoitus
Kyläkunnittain kartoitettiin yritykset, maatilat ja asuinkiinteistöt. Pohjana käytettiin SSYP Kehitys
Oy:n yritys- ja maatilarekisteriä sekä kaupungin kaavoituksen kiinteistötietokantaa.
Raakasuunnittelun pohjatietona käytettiin myös Soneran asiakasrekisteriä. Toteutussuunnittelun
yhteydessä tulee tehdä tarkempi kartoitus laajakaistan tarpeesta ja liittymishalukkuudesta.
Liitteenä kartat: Yritykset ja maatilat, asutut kiinteistöt.
2. Kuituverkkoselvitys
Asiakaskartoituksen pohjalta valittiin esimerkkialueiksi 13 kyläkuntaa, joiden osalta tehtiin karkea
suunnitelma kuiduttamisesta. Toinen selvitys pohjautui Soneran ja toinen Pohjoisen Keski-Suomen
Verkkopalvelut Oy:n (PKSV) olemassa olevaan runkokuituverkkoon, laitetiloihin ja keskuksiin.
Selvitysten pohjalta saatiin karkeat kustannusarviot samoille peittoalueille:
Soneran runkoverkkoon pohjautuvat ratkaisut yhteensä 3,75 M€, josta runkoverkko täydennysten
osuus 0,57 M€
PKSV:n ratkaisut yhteensä 3,88 M€, josta runkoverkon täydennyksen osuus 0,7 M€
Kustannukset perustuvat karkeaan suunnitteluun. Kustannukset tarkentuvat kun tiedossa on toteutusalue
ja liittyjät. Suunnitelman alueilla on kaikkiaan asuttuja kiinteistöjä 1393, joista suunnitelma kattaa 1138
kiinteistöä. Tässä tarkastelussa erillisratkaisujen piiriin jäisi 416 kiinteistöä. Lopulliset rajaukset
kuitualueista tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä liittymishalukkuuden selvittyä. Liitteenä
kustannusvertailutaulukko.
Ratkaisuihin liittyvät liiketoimintamallit
1. Soneran malli
Olemassa olevat runkoverkot, verkon- ja asiakkaan aktiivilaitteet omistaa, ylläpitää ja käyttää
Sonera. Uudet rakennettavat runkoverkot omistaa rakentava yhtiö
Liittymäverkon omistaa kaupungin omistama yhtiö. ja asiakas tekee liittymäsopimuksen yhtiön
kanssa
Liittyjä tekee verkkopalvelu ja operaattorisopimuksen Soneran kanssa. Liittyjä saa erilaskun
verkosta ja palvelusta
Sonera maksaa liittymäkohtaista vuokraa kaupungin yhtiölle liittymäverkon käytöstä
2. Seutuverkkoon pohjautuva malli
Kaupungin omistama yhtiö rakennuttaa liittymäverkon ja tarvittavan runkoverkon.
Runkoverkon osalta voidaan hyödyntää PKSV:n omistuksessa olevaa seutuverkkoa
vuokraamalla kapasiteettia siitä.
LOPPURAPORTTI
Kaupungin omistama yhtiö kilpailuttaa operaattorin, joka ylläpitää verkon ja asiakkaiden
aktiivilaitteita. Kilpailutuksessa ja ylläpidossa voidaan tehdä yhteistyötä Pohjoisen
Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n kanssa.
Liittymäverkon ja rakennettavan runkoverkon omistaa kaupungin omistama yhtiö. Asiakas
tekee liittymäsopimuksen yhtiön kanssa.
Liittyjä saa yhden laskun verkosta ja palvelusta
Operaattori maksaa liittymäkohtaista vuokraa kaupungin yhtiölle liittymäverkon käytöstä.
Kustannusten suhteen molemmat mallit ovat laskentatarkkuudessaan samanvertaiset. Soneran mallissa
sitoudutaan yhteen operaattoriin. Seutuverkkoon pohjautuvassa mallissa operaattoria voidaan kilpailuttaa.
Erikoisalueet
Saarijärven keskustassa olemassa oleva Soneran kaapeli-TV verkko on lisäinvestoinneilla muutettavissa
kaksisuuntaiseksi ja tällöin laajakaistaliittymät tarjoavat 200M yhteyden. Toinen vaihtoehto on hyödyntää
kaupallista kuituverkkoa ja/tai kaupungin omistamaa kuituverkkoa.
Elenia on kaapeloimassa Pylkönmäen keskustan sähköverkon 2015 kesällä ja tässä yhteydessä olisi
mahdollista viedä kuitu samassa kaivannossa kiinteistöihin.
Kalmarin alueella Elenia on suunnitellut aloittavansa sähkökaapeleiden kaivuun kiinteistöihin lähivuosina.
Tässä tapauksessa kuitu voidaan viedä samassa kaivannossa kiinteistöihin.
Mobiili ratkaisu
Mobiili verkko kattaa tällä hetkellä suurelta osin koko kunnan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sen
dataliikennepalvelut olisivat riittävät. Nykyinen 3G-verkko on osassa kyläkeskuksia ajoittain täysin tukossa,
mikä ei ole hyväksyttävä tilanne. 4G-verkon kattavuus tällä hetkellä kunnan alueella keskittyy pääasiassa
keskustan alueelle. Tähän tulee parannusta, kun operaattorit panostavat keskustan ulkopuolisten
tukiasemien kalustamiseen 4G LTE tekniikalla ja tuovat keskustaan 4G 1800MHz tukiasemia.
Tulevaisuudessa 4G-peitto tulee olemaan likimain sama tai parempi kuin nykyinen 3G 900MHz verkko.
Tässäkin tapauksessa tulee jäämään yksittäisiä alueita, joissa verkko ei kuulu. Nämä alueet vaativat joko
kuituyhteyden tai oman langattoman linkin.
Tilanne haja-asutusalueella on mobiiliverkkojen kannalta tulevaisuudessa parempi, koska yhden
tukiaseman alueella on vähemmän käyttäjiä kuin keskustoissa.
4G-ratkaisut
Mobiililaajakaista verkkoja on tällä hetkellä neljällä toimijalla (Sonera, Elisa, DNA ja Ukkoverkot). Näistä
Soneralla, Elisalla ja DNA:lla on taajuuslupaan sidottu velvoite:
Matkaviestinverkko on rakennettava siten, että se kattaa (2017) 95 prosenttia Manner-Suomen väestöstä
kolmen vuoden kuluessa toimilupakauden alkamisesta ja 2019 mennessä edellytetään Soneralta 99% ja
muilta 97% peittoa Manner-Suomen väestöstä. (Viestintävirasto 1.1.2014)
LOPPURAPORTTI
Operaattorikohtaisesti verkon rakentaminen vaihtelee suuresti. Olemme saaneet kahdelta operaattorilta
seuraavat tiedot:
Sonera tulee rakentamaan ensivuoden aikana Saarijärvelle Ranta-Hännilään ja
Kusiaismäkeen 4G tukiasemat
( http://www.tele.fi/aina+apunasi/apu+tuki/verkko+ja+kuuluvuus/kuuluvuuskartta )
DNA:lla on tällä hetkellä yksi tukiasema keskustassa käytössä ja 2014 verkkoa laajennetaan
keskustan alueelle kahdella 1800MHz tukiasemalla. 2015 rakennetaan 800MHz tukiasemat
Kusiaismäkeen, Pyyhkälään, Rajalaan ja Härkälähteentielle. DNA:n suunnitelmissa on kattaa
koko kunnan alue 2016 loppuun mennessä. ( https://kartat.dna.fi/Peittokartta/ )
Elisa ei ole antanut tietoja omasta rakentamisaikataulustaan. ( http://elisa.fi/kuuluvuus/ )
Ukkoverkot tarjoavat 4G LTE 450M verkon palveluita koko maan kattavasti. Ukkoverkot
ratkaisuna voi tulla kysymykseen alueilla, joissa muiden operaattoreiden verkot eivät toimi.
Hyvä kiinteä 3G tai 4G yhteys vaatii ulkoantennin ja laadukkaan reitittimen. Näitä tarjoavat operaattorit ja
esimerkiksi HajaKaista Oy. Yhteyden laatu riippuu antenneista ja käytettävästä operaattorista.
LOPPURAPORTTI
Jatkokehitys
4G LTE tekniikka kehittyy ja seuraava askel on keskustoihin tarkoitettu 4.5G, jossa teoreettinen maksimi
siirtonopeus nousee 300M. Ensimmäiset 4.5G verkot ovat jo Suomessa käytössä. Haja-asutusalueelle
kehitettävät antennitekniikat kasvattavat tukiasemien kapasiteettia.
Lähitulevaisuudessa operaattorit keskittyvät peiton rakentamiseen ja kapasiteetin kasvattaminen
haja-asutusalueella tulee tapahtumaan 4G LTE 700M verkoilla. Uusi 700MHz taajuusalue tulee
vapautumaan maanpäällisen TV-lähetysverkon käytöstä 2017 ja se mahdollistaa lisäkapasiteetin
rakentamisen haja-asutusalueelle. Ensimmäiset 4G LTE 700 verkot on otettu käyttöön maailmalla 2014.
Liitteet:
1. Yritykset ja maatilat
2. Asutut kiinteistöt
3. Kustannusvertailutaulukko
4. 3G 900M peitto ja kuituverkon karkea suunnitelma
5. Kannattavuuslaskelma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti