Valtuuston pyhä puhujapönttö

11.5 kaupunginvaltuusto  käsitteli laajakaistaa neljännen kerran. Samaa hapatusta esiteltiin kuin ennenkin.  Ilpo Mannisen käytyä puhujapöntössä, kauhtui tästä, kuin omistajan elkein, Jussi Kananen. Ei saisi mennä puhumaan muuta kuin kehupuheita  ja ryhmäpuheenvuoroja. Voihan olla , että Kananen omistaa puhujapöntön tai on ainakin osakkaana  omistuksessa. Pitäneekö tuo pönttö eristää vaikka ketjuilla ja avain annetaan vain oikeille ja hyville valtuutetuille.  Aiempi valtuuston puh.joht. kyllä  kehoitti  useinkin valtuutettuja käyttämään puhujapönttöä.

 Tämän omituisen  episodin jälkeen  Sonja Kekkonen kirkui puheensa nuoruuden tuomalla kokemuksella keskittyen vahvasti perussuomalaisten sättimiseen ja varmaan tästä johtuen sai  valtuustolta aplodit puheestaan. Hänen mielestään taannumme vain perunankasvattajiksi  jos tämän mallin laajakaistaa ei toteuteta. Vaan onpahan peruna hyvä ruoka. Näin köyhänä kansalaisena joutuu melkein päivittäin sitä syömään. Itsekin aiemmin kasvatin perunaa. Mikähän lajike lie ollut? Hajosi kattilassa jos ei vieressä vahtinut, mutta hyviä olivat.

Sitten käytin oman vaatimattoman puheenvuoroni. Pyysin heti aluksi anteeksi  tuloani pönttöön ja sainkin luvan sanoa sanottavani. Pyydän vielä näin jälkikäteen anteeksi itseltään  puhujapöntöltä, toivon etten pahasti loukannut sen kunnianarvoisuutta enkä muutenkaan saastuttanut sitä.

Tämän jälkeen useatkin valtuutetut ahkerasti kiillottivat kilpeänsä ja antoivat perussuomalaisten kuulla kunniansa ja tietysti  kehuivat vuolain vertauksin  laajakaistahanketta. Samalla ylistettiin virkamiesten erehtymättömyyttä.  Yhdessäkään puheenvuorossa ei puolella sanalla puututtu hankkeen talouteen tai suuriin riskeihin. Mitäpä noista, onhan kyseessä vain 10,5 milj. euroa. Mutta taloushan on vain sivuseikka, kyllä kunnan kukkarossa rahaa riittää takuisiin ja ihan mihin vain. Jäi käsitys ettei talouspuoleen oltu perehdytty ollenkaan.

Yksimielisyyttä vaadittiin vahvasti. Tämä vaatimus tarkoittaa sitä, että on oltava aina esittelijän kanssa samaa mieltä. Jos on omia mielipiteitä ja esityksiä, joutuu heti  häirikkölistalle. Mihin sitten tarvitaan koko valtuustoa?  Osaavathan viranhaltijat päättää asiat yksinkin jos valtuusto on – niin kuin näyttää -  pelkkä nyökkyparlamentti.

Puututtiin jopa maan hallituksen muodostamiseen. Vanhaa virttä veisattiin. Jos perussuomalaiset ovat samanlaisia kuin me syntiset Viitasaaren publikaanit, heitä ei pitäisi maan hallitukseen päästää.  Itse olen aina pyrkinyt pysymään vain asioissa enkä sotkemaan puoluepolitiikkaa käsittelyyn. Meillä näyttää olevan kuitenkin kiihkeitä politrukkeja jotka yrittävät lyödä tällä aseella. Ilmeisesti oikeat argumentit ovat loppuneet.

Me yritämme rakentaa hanketta järkevälle pohjalle. Saarijärvellä laajakaistatyöryhmä teki seikkaperäisen selvityksen ja totesi, että kaupunki lähtee tukemaan hanketta kun 50 % alueen talouksista on liittynyt. Tällä varmistetaan hankkeen taloudellinen ja toiminnallinen pohja. Tavoite perustuu muiden operaattoreiden kokemuksiin alueellisesta liittymämyynnistä. Tämä on realistista suhtautumista hankkeeseen, näin sen pitäisi mennä. Muuten kaikki kuntalaiset joutuvat maksamaan harvojen liittymät. Periaate on: Se maksaa joka tilaa.

Kokous näytti herättäneen kiihkeän keskustelun facebookissa. Kaikkien alojen erityisasiantuntija hannu halmesmäki  kyseli meidän perussuomalaisten älykkyysosamääristä ja epäili tulosta alhaiseksi. Tunnustan kerrran käyneeni sellaisessa ja mittari ei värähtänytkään. Huhujen mukaan h.halmesmäki  oli myös käynyt ja mittari oli heti lyönyt pohjaan ellei jopa särkynyt kokonaan. halmesmäen taso on toki nähtävissä lähes päivittäin, jolloin hän antaa näytteitä säihkyvästä älystään. Tuon testin jälkeen halmesmäestä on käytetty mm.sanontoja: Ajatusten Keitelejärvi, Savivuoren ja Koko Kunnan Isä Aurinkoinen. Tässä näyte halmesmäen tekstistä: persut, persut, persut, jäkäti, jäkäti, jäkäti… Siinä on viisautta jota vain suurilla ajattelijoilla on.

Liitän tähän vielä Saarijärven laajakaistatyöryhmän raportin, vaikka se lienee ollutkin jo palstoilla.

LOPPURAPORTTI

Laajakaistatyöryhmän loppuraportti

19.12.2014

Harri Lehtinen

Tuula Hakkarainen

Marko Kinnunen

Kari Lehto

Mirja Niemi

Jarmo Parhiala

Timo Rusanen

Pertti Saarinen

LOPPURAPORTTI

Johdanto

Saarijärven kaupunginhallitus kutsui kokoon 9.9.2014 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää

laajakaistayhteyksien saatavuus kaupungin alueella. Tehtävänannossa ratkaisuja ei rajoitettu. Selvityksessä

käydään läpi kaupalliset ja rakennutettavat vaihtoehdot. Tämän selvityksen tarkoitus on tuoda kolmas

vaihtoehto aikaisemmin käsittelyssä olleiden esitysten rinnalle: Aikaisemmin valtuustossa on käsitelty

Kuuskaistan operaattorisopimuksen mukainen ja Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n ratkaisut.

Työryhmänkokoonpano

Harri Lehtinen (pj.) Tuula Hakkarainen, Marko Kinnunen, Kari Lehto, Mirja Niemi, Jarmo Parhiala, Timo

Rusanen ja Pertti Saarinen (siht.)

Työryhmä on kokoontunut syksyn aikana viisi kertaa. Tehtävän annosta muodostettiin kaksi ratkaisumallia,

jotka keskittyivät haja-asutusalueisiin. Tämän lisäksi selvitettiin 4G LTE-verkon kattavuus nyt ja

tulevaisuudessa kunnan alueella.

Yhteenveto

Saarijärvellä ei ole saatu toteutettua laajakaistan rakentamisratkaisua ”Laajakaista kaikille”- hankkeen

ehtojen mukaisesti. Laajakaista kaikille - hankkeen kustannustasoa €/liittyjä on pidetty liian korkeana.

Työryhmä selvitti vaihtoehtoisia toteuttamismalleja. Selvitystyön tavoitteena oli löytää kustannuksiltaan

edullisempia toteuttamistapoja käyttäen hyväksi jo rakennettuja runkokuituverkkoja.

Selvityksessä kävi esille, että Saarijärven alueella on merkittävässä määrin runkoverkostoa, jota voidaan

hyödyntää tulevassa laajakaistarakentamisessa. Alustavat laskelmat laadittiin kahdelle vaihtoehdolle:

hyödyntäen joko Soneran tai Pohjoisen Keski-Suomen verkkopalvelut Oy:n verkostoja ja laitteita.

Työryhmä pyrki kartoittamaan niitä reunaehtoja, joiden toteutuminen mahdollistaisi verkoston

rakentamisen. Tärkeimmäksi tekijäksi nousee liittyjämäärä. Liittyjämäärän tulee olla merkittävästi

korkeampi kuin Laajakaista kaikille - hankkeessa, jotta liittymän hinta olisi kohtuullinen ja jotta

rakentamisenaikaiset kulut saataisiin katettua liittymämaksutuloilla ja käyttömaksuilla. On myös

huomattava, että koko laajakaistahankkeen yhteiskunnallinen merkitys jää heikoksi, jos esim. vain 10- 20 %

asukkaista haluaa liittyä kiinteään tietoverkkoon. Työryhmä ehdottaa, että kaupunki lähtisi tukemaan

laajakaistaverkon rakentamista vasta sitten, kun liittymämyynti kunkin alueen talouksista olisi vähintään

50 % alueen talouksista. Tällä varmistettaisiin hankkeen taloudellinen ja toiminnallinen pohja. Tavoite

perustuu muiden operaattoreiden kokemuksiin alueellisesta liittymämyynnistä.

Saarijärven eri osissa on hyvin erilaiset mahdollisuudet ja tulevaisuuden näkymät tietoliikenneyhteyksiin

liittyen. Saarijärven keskustassa ja osassa kyläkuntia on käyttäjiä, jotka ovat tyytyväisiä nykyisiin

palveluihin. Vaikka näillä alueilla rakentaminen olisi halvempaa, on epävarmaa olisiko kiinteän verkon

liittymille riittävästi ostajia. Osassa kylistä yhteydet ovat erittäin heikot, mutta kiinteän yhteyden

rakentaminen on merkittävästi kalliimpaa, koska alueilta puuttuu runkoverkko.

Työryhmän johtopäätös on, että Saarijärven ei kannata tavoitella laajakaistaverkon rakentamista samalla

kertaa koko kaupungin alueelle yhtenä hankkeena. Liittymämyynnin saaminen riittävän korkealle tasolle

koko kaupungissa ennen hankkeen aloittamista johtaa todennäköisesti hankkeen liialliseen viivästymiseen.

LOPPURAPORTTI

Työryhmä ehdottaa alueittaista etenemistä. Tämä vaihtoehto mahdollistaisi nopeamman etenemistien

koko kaupungin laajuiseen hankkeeseen verrattuna.

Kuituverkkoratkaisu

1. Hankkeet toteutetaan alueittain.

2. Kaupunki tukee hanketta ja hanke voi käynnistyä, kun tietyllä alueella saavutetaan 50 %

liittymisaste

3. Rahoitusratkaisuehdotus: Kaupunki tukee laajakaistahankkeita 25 % investointituella sekä

takaamalla hankkeen lainoja erikseen määriteltävällä tavalla. Liittyjiltä perittävä liittymismaksu

kaikilla alueilla on 2000€/liittyjä. Tällä mallilla kaupungin tuki tulee olemaan noin 800k€. Liitteenä

kannattavuuslaskelma tuloslaskelman muodossa.

4. Kaupungin omistama yhteisö vastaa laajakaistahankkeiden rakentamisesta ja hallinnoinnista. Myös

muut toteutusvaihtoehdot ovat mahdollisia.

5. Upottamiskustannusten minimoimiseksi rakentamishankkeet pyritään ajoittamaan Elenia Oy:n

sähkökaapeli- tai vesi- ja viemärihankkeiden kanssa samanaikaisiksi. Myös kyläkohtaisella

talkootyöllä voidaan pienentää kustannuksia ja siten liittymismaksuja.

6. Niiden kiinteistöjen osalta, jotka eivät pääse mukaan yhteishankkeeseen suoritetaan laajakaista

tarpeiden pohjalta erityistarkastelu, jonka perusteella tehdään päätös laajakaistaratkaisun

tukemisesta.

7. Saarijärven keskustan alueen laajakaistaratkaisua ei selvitetty, mutta se tulee selvittää

myöhemmin.

Punainen Runkoverkko, Sininen liityntäverkko ja Vihreä talokaapelointi

1. Kuitukeskus (aktiivilaitteet)

2. kiinteistöhaaroitus

LOPPURAPORTTI

Tehdyt selvitykset

1. Asiakaskartoitus

Kyläkunnittain kartoitettiin yritykset, maatilat ja asuinkiinteistöt. Pohjana käytettiin SSYP Kehitys

Oy:n yritys- ja maatilarekisteriä sekä kaupungin kaavoituksen kiinteistötietokantaa.

Raakasuunnittelun pohjatietona käytettiin myös Soneran asiakasrekisteriä. Toteutussuunnittelun

yhteydessä tulee tehdä tarkempi kartoitus laajakaistan tarpeesta ja liittymishalukkuudesta.

Liitteenä kartat: Yritykset ja maatilat, asutut kiinteistöt.

2. Kuituverkkoselvitys

Asiakaskartoituksen pohjalta valittiin esimerkkialueiksi 13 kyläkuntaa, joiden osalta tehtiin karkea

suunnitelma kuiduttamisesta. Toinen selvitys pohjautui Soneran ja toinen Pohjoisen Keski-Suomen

Verkkopalvelut Oy:n (PKSV) olemassa olevaan runkokuituverkkoon, laitetiloihin ja keskuksiin.

Selvitysten pohjalta saatiin karkeat kustannusarviot samoille peittoalueille:

 Soneran runkoverkkoon pohjautuvat ratkaisut yhteensä 3,75 M€, josta runkoverkko täydennysten

osuus 0,57 M€

 PKSV:n ratkaisut yhteensä 3,88 M€, josta runkoverkon täydennyksen osuus 0,7 M€

Kustannukset perustuvat karkeaan suunnitteluun. Kustannukset tarkentuvat kun tiedossa on toteutusalue

ja liittyjät. Suunnitelman alueilla on kaikkiaan asuttuja kiinteistöjä 1393, joista suunnitelma kattaa 1138

kiinteistöä. Tässä tarkastelussa erillisratkaisujen piiriin jäisi 416 kiinteistöä. Lopulliset rajaukset

kuitualueista tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä liittymishalukkuuden selvittyä. Liitteenä

kustannusvertailutaulukko.

Ratkaisuihin liittyvät liiketoimintamallit

1. Soneran malli

 Olemassa olevat runkoverkot, verkon- ja asiakkaan aktiivilaitteet omistaa, ylläpitää ja käyttää

Sonera. Uudet rakennettavat runkoverkot omistaa rakentava yhtiö

 Liittymäverkon omistaa kaupungin omistama yhtiö. ja asiakas tekee liittymäsopimuksen yhtiön

kanssa

 Liittyjä tekee verkkopalvelu ja operaattorisopimuksen Soneran kanssa. Liittyjä saa erilaskun

verkosta ja palvelusta

 Sonera maksaa liittymäkohtaista vuokraa kaupungin yhtiölle liittymäverkon käytöstä

2. Seutuverkkoon pohjautuva malli

 Kaupungin omistama yhtiö rakennuttaa liittymäverkon ja tarvittavan runkoverkon.

Runkoverkon osalta voidaan hyödyntää PKSV:n omistuksessa olevaa seutuverkkoa

vuokraamalla kapasiteettia siitä.

LOPPURAPORTTI

 Kaupungin omistama yhtiö kilpailuttaa operaattorin, joka ylläpitää verkon ja asiakkaiden

aktiivilaitteita. Kilpailutuksessa ja ylläpidossa voidaan tehdä yhteistyötä Pohjoisen

Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n kanssa.

 Liittymäverkon ja rakennettavan runkoverkon omistaa kaupungin omistama yhtiö. Asiakas

tekee liittymäsopimuksen yhtiön kanssa.

 Liittyjä saa yhden laskun verkosta ja palvelusta

 Operaattori maksaa liittymäkohtaista vuokraa kaupungin yhtiölle liittymäverkon käytöstä.

Kustannusten suhteen molemmat mallit ovat laskentatarkkuudessaan samanvertaiset. Soneran mallissa

sitoudutaan yhteen operaattoriin. Seutuverkkoon pohjautuvassa mallissa operaattoria voidaan kilpailuttaa.

Erikoisalueet

Saarijärven keskustassa olemassa oleva Soneran kaapeli-TV verkko on lisäinvestoinneilla muutettavissa

kaksisuuntaiseksi ja tällöin laajakaistaliittymät tarjoavat 200M yhteyden. Toinen vaihtoehto on hyödyntää

kaupallista kuituverkkoa ja/tai kaupungin omistamaa kuituverkkoa.

Elenia on kaapeloimassa Pylkönmäen keskustan sähköverkon 2015 kesällä ja tässä yhteydessä olisi

mahdollista viedä kuitu samassa kaivannossa kiinteistöihin.

Kalmarin alueella Elenia on suunnitellut aloittavansa sähkökaapeleiden kaivuun kiinteistöihin lähivuosina.

Tässä tapauksessa kuitu voidaan viedä samassa kaivannossa kiinteistöihin.

Mobiili ratkaisu

Mobiili verkko kattaa tällä hetkellä suurelta osin koko kunnan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sen

dataliikennepalvelut olisivat riittävät. Nykyinen 3G-verkko on osassa kyläkeskuksia ajoittain täysin tukossa,

mikä ei ole hyväksyttävä tilanne. 4G-verkon kattavuus tällä hetkellä kunnan alueella keskittyy pääasiassa

keskustan alueelle. Tähän tulee parannusta, kun operaattorit panostavat keskustan ulkopuolisten

tukiasemien kalustamiseen 4G LTE tekniikalla ja tuovat keskustaan 4G 1800MHz tukiasemia.

Tulevaisuudessa 4G-peitto tulee olemaan likimain sama tai parempi kuin nykyinen 3G 900MHz verkko.

Tässäkin tapauksessa tulee jäämään yksittäisiä alueita, joissa verkko ei kuulu. Nämä alueet vaativat joko

kuituyhteyden tai oman langattoman linkin.

Tilanne haja-asutusalueella on mobiiliverkkojen kannalta tulevaisuudessa parempi, koska yhden

tukiaseman alueella on vähemmän käyttäjiä kuin keskustoissa.

4G-ratkaisut

Mobiililaajakaista verkkoja on tällä hetkellä neljällä toimijalla (Sonera, Elisa, DNA ja Ukkoverkot). Näistä

Soneralla, Elisalla ja DNA:lla on taajuuslupaan sidottu velvoite:

Matkaviestinverkko on rakennettava siten, että se kattaa (2017) 95 prosenttia Manner-Suomen väestöstä

kolmen vuoden kuluessa toimilupakauden alkamisesta ja 2019 mennessä edellytetään Soneralta 99% ja

muilta 97% peittoa Manner-Suomen väestöstä. (Viestintävirasto 1.1.2014)

LOPPURAPORTTI

Operaattorikohtaisesti verkon rakentaminen vaihtelee suuresti. Olemme saaneet kahdelta operaattorilta

seuraavat tiedot:

Sonera tulee rakentamaan ensivuoden aikana Saarijärvelle Ranta-Hännilään ja

Kusiaismäkeen 4G tukiasemat

( http://www.tele.fi/aina+apunasi/apu+tuki/verkko+ja+kuuluvuus/kuuluvuuskartta )

DNA:lla on tällä hetkellä yksi tukiasema keskustassa käytössä ja 2014 verkkoa laajennetaan

keskustan alueelle kahdella 1800MHz tukiasemalla. 2015 rakennetaan 800MHz tukiasemat

Kusiaismäkeen, Pyyhkälään, Rajalaan ja Härkälähteentielle. DNA:n suunnitelmissa on kattaa

koko kunnan alue 2016 loppuun mennessä. ( https://kartat.dna.fi/Peittokartta/ )

Elisa ei ole antanut tietoja omasta rakentamisaikataulustaan. ( http://elisa.fi/kuuluvuus/ )

Ukkoverkot tarjoavat 4G LTE 450M verkon palveluita koko maan kattavasti. Ukkoverkot

ratkaisuna voi tulla kysymykseen alueilla, joissa muiden operaattoreiden verkot eivät toimi.

Hyvä kiinteä 3G tai 4G yhteys vaatii ulkoantennin ja laadukkaan reitittimen. Näitä tarjoavat operaattorit ja

esimerkiksi HajaKaista Oy. Yhteyden laatu riippuu antenneista ja käytettävästä operaattorista.

LOPPURAPORTTI

Jatkokehitys

4G LTE tekniikka kehittyy ja seuraava askel on keskustoihin tarkoitettu 4.5G, jossa teoreettinen maksimi

siirtonopeus nousee 300M. Ensimmäiset 4.5G verkot ovat jo Suomessa käytössä. Haja-asutusalueelle

kehitettävät antennitekniikat kasvattavat tukiasemien kapasiteettia.

Lähitulevaisuudessa operaattorit keskittyvät peiton rakentamiseen ja kapasiteetin kasvattaminen

haja-asutusalueella tulee tapahtumaan 4G LTE 700M verkoilla. Uusi 700MHz taajuusalue tulee

vapautumaan maanpäällisen TV-lähetysverkon käytöstä 2017 ja se mahdollistaa lisäkapasiteetin

rakentamisen haja-asutusalueelle. Ensimmäiset 4G LTE 700 verkot on otettu käyttöön maailmalla 2014.

Liitteet:

1. Yritykset ja maatilat

2. Asutut kiinteistöt

3. Kustannusvertailutaulukko

4. 3G 900M peitto ja kuituverkon karkea suunnitelma

5. Kannattavuuslaskelma