maanantai 22. syyskuuta 2014

Laajakaista ja 12,3 miljoonaa euroa


Viitasaari ja Osuuskunta Kuuskaista allekirjoittivat laajakaistasopimuksen jo toukokuussa 2012. Miksei verkkoa alettu toteuttaa heti? Meni puolitoista vuotta eli syksyyn 2013 ennen kuin asia tuotiin valtuuston käsittelyyn. Verkkohan olisi ehditty rakentaa jo moneen kertaan. Tuokin valtuustokäsittely oli teatteria. Kuuskaista ei pystynyt täyttämään velvoitettaan 34 prosentin rahoitusosuudesta,  jolloin Finnvera/valtio vetäytyi  luonnollisesti  hankkeesta.  Kuuskaista  oli varmasti tietoinen omasta maksukyvyttömyydestään, siitä huolimatta hanke ajettiin valtuustokäsittelyyn ympäri Keski-Suomea. Oma uskoni tuohon toteuttamistapaan päättyi tuolloin.

Sitten alkoi hämmästyttävä vyörytys kunnissa Kuuskaistan pelastamiseksi, itse hanketta kitkuteltiin eteenpäin siinä sivussa,  entisen tyyppisellä kuviolla. Kaikki mahdolliset voimat kerättiin ylistämään  asian puolesta. Maakuntaliitto, Keskisuomalainen takiaislehtineen, ns. korkeat tahot, lukuisat mielipidekirjoittajat, Radio/tv Keski-Suomi,  jopa Jyväskylän  yliopisto dekaaninsa kautta  (maakuntajohtajattaren puoliso) työnsi kauhansa keittoon.  Kriittiset äänet eivät juuri saaneet kuuluvuutta ja myöhemmin alkoi vastustajiin kohdistunut solvaus ja uhkailu.

 

Hankkeen hinta on 12,3 milj. €

Viimeisin valtuustolle tuotu esitys näytti hankkeen hinnaksi n. 5,7 milj.€,  johon oli mahdollista saada valtiolta 2,1 milj.  Tässä puhutaan kuitenkin vain ns. 1-vaiheen toteuttamisesta eli tukikelpoisista alueista. Käytännössä kyläkeskusten ulkopuoliset alueet.  2-vaihe käsittää kaikki muut alueet esim. kirkonkylän ja kyläkeskukset. Ei ole mitään järkeä toteuttaa yksin 1-vaihetta, vaan molemmat on rakennettava samalla. Kokonaishinta onkin jo 12,3 milj. €. Tämä on se oikea summa kun kustannuksista puhutaan. Se tarkoittaisi kaupungin sitoutumista yli 10 milj. euron omavelkaisiin takauksiin. Meille ilmoitettu liittyjien määrä (n. 500) on niin pieni, että hanke ei tulisi taloudellisesti omillaan toimeentulevaksi. Tästä ei haluta puhua mitään. Takaukset lankeaisivat kaupungin maksettaviksi.  Hanke olisi Viitasaaren historian suurin kustannuksiltaan. Kun tiedämme taloustilanteen äärimmäisen heikon kunnon, vielä tällainen riippakivi pantaisiin veronmaksajien selkään. On syytä muistuttaa taas kerran: Sinä, veronmaksaja, olet se, joka aina lopulta maksat niin asialliset kuin järjettömätkin hankkeet.

Valtuustokäsittelyissä hankkeen kaikki aineisto oli salaista, mikä on täysin käsittämätöntä. Tarkoitus oli kaiketi salata Kuuskaistan varattomuus ja hankkeen hirmuiset riskit.

Kun hinta on 12,3 milj. ja liittyjiä 500, saadaan yhteiskunnan tueksi rakentamisvaiheessa yhtä liittyjää kohti 24.600 euroa. Mitä saa se, joka ottaa mokkulaliittymän?  Ei senttiäkään.  Jotkut sanovat, että onhan maantietkin rakennettu yhteiskunnan toimesta. Kyllä, mutta niitä voivat käyttää kaikki, laajakaistaa vain kukin kiinteistö.

Valtiontuki ja Eu-tuki ovat käsitteitä joiden nimissä kaikki hankkeet näyttävät hyvältä. Mistä valtiontuki on kerätty?  Veronmaksajilta tietysti, samaa rahaa se on.  Vain eri taskusta otettu.  Entä Eu-tuki. Kun Suomi antaa Eu:lle yhden euron, Eu antaa takaisin 50 senttiä. Tämä on suhde. Ja Suomi vielä kiittää kun EU ryövää  puolet rahasta. Tämän hankkeen yhteydessä palstoilla pyörii myös jatkuva jankutus menetetystä valtiontuesta. Kun mitään ei ole vielä rakennettu, eikä tukea edes haettu, ei mitään miljoonia ole myöskään menetetty. Sama kuin väittäisi, että on menettänyt miljoonien lottovoiton, vaikkei ole edes lotonnut.

Laajakaistahankkeesta on suurin osa eli 14 Keski-Suomen 23:sta kunnasta jo jättäytynyt pois. 5-6 kuntaa pyörii vielä Kuuskaistan kelkassa.

Tällä hetkellä Ilpo Manninen on blogissaan  (ilpomanninen.blogspot.com) ansiokkaasti pitänyt tilannetta ajan tasalla.  Tuuli on kääntymässä.  Jo reilun puolen vuoden ajan olemme tutkineet jo olemassa olevan verkon käyttömahdollisuutta.  V. 2006 on valmistunut valokuituverkko Soneran rakentamana Pohjoisen Keski-Suomen 53 kylään. Viitasaarellakin lähes kaikkien kylien keskustaan asti.  Kinnulan kunta käyttää verkkoa jatkuvasti. Saarijärvi on nyt käynnistänyt selvityksen verkon käyttömahdollisuudesta ja on samalla irtisanonut sopimuksensa Kuuskaistan kanssa. Kun olemme Viitasaarella mm. valtuustossa,  verkosta kyselleet, meille  vastatessa on totuutta käytetty hyvin säästeliäästi. Vastaukset ovat vaihdelleet tilanteen mukaan.

Kaikenkaikkiaan ei voi olla ihmettelemättä tämän hankkeen ympärillä pyörivää keskustelun tasoa. On monenlaista saivartelijaa ja haihattelijaa. Ketään ei näytä himpun vertaa kiinnostavan, mitä tämä maksaa ja mitkä ovat riskit. Kun on tullut itse jo vähän maksaneeksi, millään ei ole mitään väliä.  Ilmeisesti kuvitellaan kunnan pussin olevan pohjaton ja rahaa riittää mihin tahansa. En muista yhdenkään meitä arvostelleen maininneen kustannuspuolesta mitään. Kuka sitten on vienyt ennakkoon maksaneiden rahat.  Meitä asiasta valittaneita on uhkailtu monenmoisilla perintätoimilla fyysistä väkivaltaa unohtamatta.  Mutta… rahat keräsi Osuuskunta Kuuskaista, kaupungin suosiollisella avustuksella ja hukkasi ne minne lie. Jos Kuuskaista olisi toiminut rehellisesti, se olisi laittanut keräämänsä varat vaikkapa sulkutilille, siltä varalta ettei pysty hanketta toteuttamaan.

Meidän tapamme on asioista päätettäessä katsoa kokonaisuus ja hankkeissa järkevyys ja hinta. Uskallan suositella tätä tapaa muillekin.

 

 

 

 

perjantai 19. syyskuuta 2014

Suuri tuulivoimahuijaus


Tuulivoimaloille on varattu alueita kaavassa myös Viitasaarella. Ilmeisesti näin on suurimmassa osassa Suomen kunnista. Äkkiä ajatellen tuulivoima tuntuu hienolta asialta. Saamme ilmaista ja saasteetonta energiaa. Maanvuokraajat saavat tuloja ja kunnat yhteisöveroja.

Totuus on kuitenkin toinen. Suomen tuulioloissa ja ainakaan nykyisellä tekniikalla tuulivoima ei ole taloudellisesti kannattavaa. Lukuisat tuulivoimayhtiöt jotka voimaloita rakentavat ja ylläpitävät, elävät yksin valtion tuen varassa. Siis veronmaksajien kustannuksella.

Meille on luotu käsittämätön syöttötariffijärjestelmä. Sähkön pörssihinta on n. 35 € megawattitunnilta jonka tuulivoimayhtiökin saa myydessään  sähköä verkkoon. Mutta… valtio onkin taannut tuulivoimaloille hinnan 105,30 €. Eli maksaa n. 70 € tukea jokaisesta megawattitunnista. Tänä vuonna tämän kannattamattoman toiminnan pönkittäminen maksaa n.  200 milj. €. Jo tuulivoimalan rakentamistakin tuetaan investointiavustuksilla. Jos valtiontuki lopetetaan, kaikki tuulivoimayhtiöt kaatuvat lyhyen ajan kuluessa. Tuuli ei pidä niitä pystyssä. Yhtiöillä on suuret suunnitelmat jopa kymmenkertaistaa myllyjen määrä. Silloin veronmaksajilta kynittäisiin jo miljardiluokan tukiaiset.

Tuulimylly pyörii keskimäärin 2 kuukautta vuodessa. Mikä järkevä taho rakentaisi sähköntuotantolaitoksen jonka teho on tällainen? Talvella kovilla pakkasilla, kun sähkön tarve on suurin, mylly ei pyöri, päinvastoin sinne on syötettävä sähköä, jotta koneisto pysyy sulana.

Sähkön tuotannon kannalta tuulivoimalla ei ole mitään käytännön merkitystä. Sen tuotto on parhaimmillaankin vain alle yhden prosentin kokonaistuotannosta. Kun tuotto on vielä täysin sattumanvaraista, tuulivoima on enemmänkin häirikkö sähköverkossa. Lisää tietoa: fingrid.fi

Kaikki tuulimyllyt ovat ulkomaista tuotetta ja myös rakentajat tulevat ulkomailta. Myllyn käyttöajaksi on luvattu 30 vuotta. Aika on osoittanut myllyn kuluvan käyttökelvottomaksi keskimäärin 12 vuodessa.

Tämä järjetön huijaus on saatava loppumaan. Miten ylipäänsä on lähdetty mukaan tällaiseen sattumasähköseikkailuun?