Ajankohtaista ja vähän muutakin: marraskuuta 2015

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=2WuAGjBQX0A#t=0

lauantai 21. marraskuuta 2015

Menivät syyhyttä saunaan

Kuva: Anni Nieminen

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta (RTVO) hakeutuu yrityssaneeraukseen. Osuuskunnan hallitus päätti yrityssaneerauksen hakemisesta Pohjois-Savon käräjäoikeudelta torstaina.
Jos RTVO hyväksytään saneerauksen piiriin ja sille aletaan laatia saneerausohjelmaa, osuuskunnan yli yhdeksän miljoonan euron velat jäädytetään toistaiseksi perintätoimien ulkopuolelle.
RTVO:n jäsenille tarkoitettu ylimääräinen kokous 2. joulukuuta on myös peruttu. Kello 18 alkavan tilaisuuden luonne on muuttunut infoksi, mutta sen julkisuusaste on toistaiseksi päättämättä, kertoo RTVO:n hallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen (kesk.), joka toimii myös Rautavaaran kunnanhallituksen puheenjohtajana.
– Olen jäävi sanomaan kunnan puolesta asiasta mitään ja olen jäävännyt kunnanhallituksessa itseni kaikista kuituverkkoa koskevista päätöksistä. Muuten olen aina kunnan puolella ja kuituverkon asioissa sen puolella, Ahonen täsmentää.
RTVO:n toimitusjohtaja Pirjo Mannisen mukaan yrityssaneerauksen käsittelemiseksi kutsutaan ylimääräinen osuuskunnan kokous koolle myöhemmin, kun asia on valmisteltu. Yrityssaneerauksen hakemisesta kertoi ensimmäisenä paikallislehti Pitäjäläinen verkkosivullaan.
Jos muita mahdollisuuksia toiminnan jatkamiselle löydetään, niistä Mannisen mukaan tiedotetaan erikseen.
– Joka tapauksessa jäsenistölle ja kuituverkon käyttäjille turvataan olemassa olevat palvelut. Jäsenistö ei ole vastuussa mistään osuuskunnan veloista tai vastuista, Manninen korostaa.
RTVO:n toimintojen saneeraus on jo käynnistynyt irtisanomalla henkilöstö joulukuun lopusta alkaen. Rautavaaran kunnantalolla toiminut RTVO:n toimisto lakkautetaan.
– Asiakaspalvelu ja muu jäsenistölle tuottama palvelu hoidetaan ostopalveluna, toteaa Manninen.

perjantai 13. marraskuuta 2015

Islamisaation riemukulkue

Olin vastaanottokeskusta koskevassa infotilaisuudessa. Voi sitä suvaitsevaisuuden ja hyvyyden hykerrystä joka paremmista ihmisistä irtosi. Kuinka päällekatsoen järkevät ihmiset voivat villiintyä niin älyttömään haihatteluun? Partalapsoset ovat meille mahdollisuus, työvoimaa, kulttuurimme rikastuu, syntyy lämmintä yhteistyötä jne. Ja meillä, veronmaksajilla on ihana oikeus maksaa tämä sirkus. Kaiken kukkuraksi nostetaan vielä niskaamme lisärasitteeksi massoittain tulijoiden paapojia ja hyysääjiä.

Oikeasti maahantunkeutujat (matut) ovat valtava taloudellinen rasite. Hyötyjä en keksi ensimmäistäkään. Todellinen vaara monessakin muodossa uhkaa Eurooppaa ja Suomea. Suomen talous ei romahtamatta kestä tätä tuholaistulvaa. Islamilaisuus kaikkine ääri-ilmiöineen hyökkää vauhdilla. Islamin päämäärä on koko maailman valloitus, sen he tekevät selväksi kaikessa julistuksessaan. Siinä ohessa kristittyjen päitä voi nostella vaikka portinpylväisiin. Torstaina tapahtuneet islamistiterroristien pidätykset Euroopassa osoittavat karulla tavalla kuinka nämä kiihottajat ovat saaneet vapaasti tulla ja olla. Tämäkin on varmasti vain pintakuohua. Jos Euroopan päättäjät eivät järkiinny, valkoinen rotu on pian muisto vain.

Eikö Suomen päättäjien päätehtävä olekaan Suomen edun ja omien kansalaisten puolustaminen. Kuin papukaijat, jokainen jäkättää vapaasta liikkuvuudesta ja avoimista rajoista. Sisäministerinä on täysi lallus, joka pitäisi vaihtaa heti. Mikä ihmeen velvollisuus meillä on elättää kaikkia tänne vetelehtimään tulleita partasuumullaheja? Suurin osa näistä on pelkkiä maankiertäjiä, jotka työntyvät tänne Hölmölään koska täällä kaikki on ilmaista.

Euroopassa helvetti on irti. Valtavat tuholaislaumat vyöryvät kaikkialle. Ja idioottien johtama Eurooppa antautuu. Tervetuloa vain. Afrikassa neekerimassat ovat lähtökuopissa.

Monissa Euroopan maissa kansa on ryhtynyt puolustamaan itse itseään. Niin käy väistämättä jos omat johtajat eivät sitä tee.

Katsokaa Ruotsia, se on menetetty maa. Sen pähkähullut päättäjät himoavat silti lisää elättejä.

Media kertoo vain tämän vuoden tulijamääristä (n.35.000) ikään kuin maailmanloppu tulisi vuodenvaihteessa. Nykyisellä päivävauhdilla (300) ensi vuonna tulee 110.000 koneinsinööriä tms. Vauhti saattaa vielä parantua. 500 päivävauhdilla tulee yli 180.000. Jokohan tämä määrä edes hiukan täyttää hyvien ihmisten tavoitteita? Jo sadantuhannen koneinsinöörin elättäminen maksaa vaatimattomienkin arvioiden mukaan 1,5 miljardia vuodessa. Sinne menevät moninkerroin hallituksen esittämät säästöt ja verojenkorotukset.

Tästä eteenpäin Suomessa tapahtuvien investointien pääkohde on maahantunkeutujat. Me tienaamme sillä varmaan satumaisia summia.

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Tätäkö me haluamme?

http://static.mvlehti.net/uploads/2015/11/Collective-suicide-of-Europe.mp4?_=1

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Vastinetta tuulivoiman huuhaa-tutkimukseen

04.11.2015, kello 15.13

Tuulen viemää

YLE uutisoi hätkähdyttävästi, että tuulivoima alentaa sähkön hintaa melkein 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uutinen perustuu Aalto-yliopiston professori Matti Liskin ja tutkija Iivo Vehviläisen tuoreeseen tutkimukseen.

YLEn uutisotsikon perusteella sähköasiakkailla näyttää olevan syytä juhlaan. Valitettavasti jo tutkimus itsessään ja sen päätutkija Liski YLEn haastattelussa pikemminkin varoittelevat asiakkaita kuin kehottavat korkkaamaan kuohujuomaa.

Itse tutkimuksessa on tehty teoreettinen mallinnus siitä, miten 10 TWh lisäykset tuulivoimaa pohjoismaisille sähkömarkkinoille vaikuttavat sähkön tukkumarkkinahintaan ja sitä kautta muiden sähköntuottajien saamiin sähkön myyntituottoihin. Tutkimuksessa on arvioitu, että tuulivoimatuotanto olisi Pohjoismaissa vuonna 2020 yhteensä noin 50 TWh. Suomen sähkönkulutus oli viime vuonna 83 TWh.

Sähkön tukkuhinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Siksi ei ole mikään yllätys, että hinta laskee, kun tarjontaa lisätään nopeasti ja paljon.
Tutkijoiden mallinnuksen ensimmäinen perusoletus on, että muu tuotanto ja kulutus eivät muutu, vaikka tuulivoimaa tuodaan todella paljon markkinoille. Tämä on tietysti täysin mahdoton ajatus käytännön elämässä ja on outo oletus millä hyvänsä markkinoilla.

Jo nyt on huomattava määrä tuotantokapasiteettia poistunut markkinoilta ja lisää on poistumassa, mm. ydinvoimaa Ruotsista. Lisäksi todella monet tuotantoinvestoinnit ovat jääneet tekemättä, kun markkinoilla ei ole kysyntää sähkölle. Energiatehokkuustoimet jäävät kannattamattomina tekemättä. Ilman tuettua tuulivoimaa tuotanto ja kulutus olisivat varmasti erilaisia.

Alhainen hinta kannustaa myös myymään sähköä Pohjoismaiden ulkopuolelle. Sähkön siirtoinvestoinnit ja –suunnitelmat Norjasta Hollantiin, Saksaan ja Englantiin ovat tästä kokemusperäisiä esimerkkejä.

Nämä tekijät ovat tutkimuksessa kokonaan käsittelemättä. Tästä johtuen tutkimus antaa aivan liian suuren vaikutuksen tukkuhintoihin jo lyhyelläkin tarkastelujaksolla.
Oleellinen johtopäätös on kuitenkin paljon merkittävämpi: olemme vaarassa siirtyä sähköjärjestelmään, jossa kaikkea tuotantoa on tuettava. Tutkijat kertovat aiheellisesti huolensa siitä, ymmärtävätkö poliitikot, mitä on tapahtumassa.

Jos kuvittelemme, että tukemalla mittavasti tuulivoimaa saamme halvemman sähkön, teemme mittavan virhearvion. Kokemus osoittaa, että maissa, joissa on eniten tuettua tuotantoa (tuuli + aurinko), on selvästi kalleimmat sähkön asiakashinnat. Se ei ole sattumaa.

Valitsemalla voittajateknologiat ja tukemalla niitä voimallisesti, aiheutamme odottamattoman suuria vaikutuksia koko järjestelmään. Joudumme tielle, jossa on rakennettava valtavasti lisää verkkoja, pidettävä yllä varakapasiteettia ja tuettava vähän käyviä laitoksia, jotta ne eivät poistuisi markkinoilta.

Järjestelmästä tulee kallis ja vaikeasti hallittava. Asiakas maksaa lopulta paitsi uusiutuvan energian tuotantotuet, myös kaikki muut järjestelmän kustannukset. Mitä kalliimpi järjestelmä, sitä korkeammat hinnat.

Tuulivoima sopii sinänsä mainiosti pohjoismaisille sähkömarkkinoille. On myös hyvä, että tuulivoiman alkutaipaleella on sen käyttöönottoa tuettu. Tutkimus osoittaa hyvin, että jatkuva tukien tie johtaa lopulta holtittomaan tilaan, joka ei ole kenenkään hallinnassa.

Siksi johtopäätöksen tutkimuksesta onkin oltava se, että laajoista tuotantotukijärjestelmistä on luovuttava. Tukien tehtävä on auttaa uusia tekniikoita markkinoille. Kun tämä on saatu liikkeelle, tuista pitää luopua.

Yhteiskunnalla on kaikki oikeus edellyttää, että sähkön tuotantotavat muuttuvat ja luovumme kasvihuonekaasuja päästävistä tuotantomuodoista. Tähän on oivana ohjauskeinona päästöjen hinnoittelu. Tutkimus osoittaa, että uusiutuvan energian tuet myös vähentävät päästöhinnoittelun ohjausta. Tämä tarkoittaa, että tukemalla uusiutuvaa sähköä pohjoismaissa, lisäämme päästöjä muilla toimialoilla tai muualla Euroopassa.

Olisi todellinen irvikuva kehittää sähköjärjestelmä, jonka jokaista osaa yhteiskunta tukee, jotta sähkö olisi asiakkaiden saatavilla.

Tulosta