sunnuntai 18. tammikuuta 2015
maanantai 12. tammikuuta 2015
perjantai 2. tammikuuta 2015
Tärkeä maanpuolustus
Tein
syksyllä valtuustoaloitteen maanpuolustustietouden jakamisesta Viitasaaren
kouluissa. Tämä tapahtuisi esim. yhtenä päivänä vuodessa puolustusvoimien
kanssa yhteistyössä. Jonkinasteista koulutusta aiheesta nytkin on, mutta ei lisä
pahaa tee. Otin yhteyttä Ilmasotakouluun Tikkakoskelle, jossa suhtauduttiin
esitykseen hyvin myönteisesti ja lupaus puolustusvoimien mukaantulosta on.
Samoin paikallinen reserviläisjärjestö on luvannut olla mukana. Tilaisuuden
pitäisi olla innostava ja mieleenjäävä tietoisku maanpuolustuksen
merkityksestä. Aika näyttää, löytyykö koulujen tuntikehyksestä tilaa tälle
tapahtumalle.
Pitkinä
rauhanjaksoina maanpuolustuksen merkitys tahtoo unohtua. Suomessa tosin esim.
yleinen asevelvollisuus on kansan suuren enemmistön tahtotila. Itänaapurimme on
ansiokkaasti pitänyt huolen siitä, ettei maanpuolustuksen asia ole kokonaan
unohtunut. Päättynyt vuosi toivottavasti herätti terveellä tavalla myös ikuisen
rauhan haikailijat. Venäjä, niin kauan kuin se on suurvaltana ollut olemassa,
on aina ollut röyhkeän laajenemishaluinen. Neuvostoliiton kuoltua maa vajosi
heikkouden tilaan ja naapurimaat saivat olla rauhassa. Nyt uusi uho on alkanut ja jälleen venäläinen
sotilassaapas polkee alleen vieraita kansoja. Mikään ei ole siis muuttunut.
Tosin Euroopan vastatoimet ja muuttunut taloustilanne saattavat aiheuttaa sen,
että kasakka kompastuu vielä kauhtanaansa.
Joku viikko
sitten tv:n ajankohtaisohjelmassa haastateltiin reserviläisjärjestöjen
edustajia. Heillä on luonnollisesti halukkuus osallistua täysin rinnoin
maanpuolustustyöhön. Nyt alkanut armeijan alasajo estää tämän kriisitilanteessa.
Sodanaikaisten joukkojen vahvuus pudotettiin 350.000:sta sotilaasta 235.000:een. Tästä syystä vanhemmat ikäluokat
jäävät paitsi esim. kertausharjoituksista.
Talvisodan
alkaessa Suomella oli yli 100.000 sotilastaitoa säännöllisesti harjoittanutta
suojeluskuntalaista. Tällä oli äärettömän suuri merkitys. Suomi ei olisi selvinnyt sodasta itsenäisenä
ilman suojeluskuntia. Tuolloinkin valtiovalta suhtautui väheksyvästi asevarusteluun
joka pihistely sitten maksettiin verellä.
Useissa
maissa on vapaaehtoisia kodinturvajoukkoja tai vastaavia. Olisiko meilläkin
aika perustaa suojeluskunnat tai millä nimellä sitten olisivatkaan, uudelleen.
Tämä joukko voitaisiin kriisitilanteessa
joustavasti niveltää puolustusvoimien organisaatioon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)