perjantai 2. tammikuuta 2015

Tärkeä maanpuolustus


 

Tein syksyllä valtuustoaloitteen maanpuolustustietouden jakamisesta Viitasaaren kouluissa. Tämä tapahtuisi esim. yhtenä päivänä vuodessa puolustusvoimien kanssa yhteistyössä. Jonkinasteista koulutusta aiheesta nytkin on, mutta ei lisä pahaa tee. Otin yhteyttä Ilmasotakouluun Tikkakoskelle, jossa suhtauduttiin esitykseen hyvin myönteisesti ja lupaus puolustusvoimien mukaantulosta on. Samoin paikallinen reserviläisjärjestö on luvannut olla mukana. Tilaisuuden pitäisi olla innostava ja mieleenjäävä tietoisku maanpuolustuksen merkityksestä. Aika näyttää, löytyykö koulujen tuntikehyksestä tilaa tälle tapahtumalle.

Pitkinä rauhanjaksoina maanpuolustuksen merkitys tahtoo unohtua. Suomessa tosin esim. yleinen asevelvollisuus on kansan suuren enemmistön tahtotila. Itänaapurimme on ansiokkaasti pitänyt huolen siitä, ettei maanpuolustuksen asia ole kokonaan unohtunut. Päättynyt vuosi toivottavasti herätti terveellä tavalla myös ikuisen rauhan haikailijat. Venäjä, niin kauan kuin se on suurvaltana ollut olemassa, on aina ollut röyhkeän laajenemishaluinen. Neuvostoliiton kuoltua maa vajosi heikkouden tilaan ja naapurimaat saivat olla rauhassa.  Nyt uusi uho on alkanut ja jälleen venäläinen sotilassaapas polkee alleen vieraita kansoja. Mikään ei ole siis muuttunut. Tosin Euroopan vastatoimet ja muuttunut taloustilanne saattavat aiheuttaa sen, että kasakka kompastuu vielä kauhtanaansa.

Joku viikko sitten tv:n ajankohtaisohjelmassa haastateltiin reserviläisjärjestöjen edustajia. Heillä on luonnollisesti halukkuus osallistua täysin rinnoin maanpuolustustyöhön. Nyt alkanut armeijan alasajo estää tämän kriisitilanteessa. Sodanaikaisten joukkojen vahvuus pudotettiin 350.000:sta sotilaasta  235.000:een. Tästä syystä vanhemmat ikäluokat jäävät paitsi esim. kertausharjoituksista.

Talvisodan alkaessa Suomella oli yli 100.000 sotilastaitoa säännöllisesti harjoittanutta suojeluskuntalaista. Tällä oli äärettömän suuri merkitys.  Suomi ei olisi selvinnyt sodasta itsenäisenä ilman suojeluskuntia. Tuolloinkin valtiovalta suhtautui väheksyvästi asevarusteluun joka pihistely sitten maksettiin verellä.

Useissa maissa on vapaaehtoisia kodinturvajoukkoja tai vastaavia. Olisiko meilläkin aika perustaa suojeluskunnat tai millä nimellä sitten olisivatkaan, uudelleen. Tämä joukko voitaisiin  kriisitilanteessa joustavasti niveltää puolustusvoimien organisaatioon.