perjantai 19. joulukuuta 2014

Puhetta ensi vuoden talousarviosta


Pidin Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron valtuustossa koskien ensi vuoden talousarviota. Muotoilen tähän olennaisimman muististani, koska varsinaista  kirjoitettua puhetta ei ollut. Etenen aina ”ranskalaisin viivoin.” Ryhmäpuheenvuorot pidetään aina suuruusjärjestyksessä, joten omani oli kolmantena.

Edellä olemme kuulleet yleisen hyvän hyrinää, kehumisen hoitavat muut, joten osakseni jää kevyen kritiikin esittäminen. Kaupunkistrategiassa lukee otsikkona lause: Talous tasapainoon. Se on hyvä tavoite. Siihen pyrimme. Perussuomalaisilla on tiukka talouslinja, joka mielestämme on ainoa oikea kaikissa olosuhteissa. Se kestää hyvät ja huonot ajat ja sillä linjalla estetään jatkossakin veronkiristykset ja lisävelkaantuminen. Joillakin on ajatus, että kun tuhlataan lisää rahaa, tuloksena on parempi Viitasaari. Mutta rahaa ei ole, vaikka kaikkea kivaa ja hyvää on vielä tekemättä. Hyvyysvajetta on kuitenkin aina enemmän kuin rahaa.

Talousarvio on toista miljoonaa euroa alijäämäinen. Me pyrimme vilpittömästi tasapainoon, nollatulokseen. Muidenkaan ei pitäisi nostaa käsiä ylös eikä antautua asian edessä. Tulevien vuosien talousnäkymät ovat karut, kun meillä on lisäksi heikkoverinen valtiovalta, joka elää velaksi, joten sieltäkään ei apuja ole odotettavissa. Hyvä haltija ei myöskään pyyhi velkojamme pois, eikä ole niitä usein vitsailtuja armeijan aikaisia säästöjäkään.

Nyt on keskityttävä vain siihen, mikä lakisääteisesti kunnille kuuluu. Pyytäjiä kun ulkopuolelta varmasti riittää. Vanha sanonta ”onpa oksan ottajia kun on kuusen kaatajia” sopii tähän.

Investoinneissa tehdään vain äärimmäisen välttämätön. Kaiken kaikkiaan kelkka on käännettävä terveen talouden suuntaan. Kuulisin mielelläni päteviä syitä miksi talouden kurssin korjausta pitäisi vielä lykätä tulevaisuuteen. Tiedämme, että mitä pitemmälle asia lykätään, sitä vaikeampi se on hoitaa. Maksajia on vuosi vuodelta vähemmän mutta mihinkään ei saisi koskea. Raha on kumminkin sellainen konsultti, että jatkossa toimintatapoja on pakko muuttaa ja rakenteita yksinkertaistaa.

Viitasaari on mukana monissa järjestöissä, joista meille ei ole mitään hyötyä. Maksamme silti jäsenmaksuja mm. Sinisen tien ja Seutukaupunkien yhdistyksille. Missä on tulos? Niistä ei koskaan kuulu edes minkäänlaista raporttia. On tarpeellista  olla mukana järkevissä yhteistyöhankkeissa joista meille on todellista hyötyä. Harrastuskerhoista on syytä hankkiutua eroon.

Talousarvio esitellään vain pääluokittain, numerotietoa on hyvin kitsaasti. Yksittäisistä kohteista emme juuri tiedä. Jos tietäisimme saattaisi muiltakin tahoilta kuulua pientä napinaa.

Taloudelliset realiteetit vaativat usein vaikeiden ratkaisujen tekemistä. Jonkun velvollisuus on puhua myös ikävistä asioista. Otan sen tekemisen nyt kontolleni. Jo hallituksessa otin esille lomautukset ja väen vähentämisen, vaikka kunnallisiin virkarakenteisiin puuttuminen koetaan lähes pyhäinhäväistykseksi. Myös presidentti Niinistö kauhisteli äskettäin maan julkisen hallinnon kokoa ja kustannuksia.

Lomautuksia on kuitenkin tehty kymmenissä kunnissa useina vuosina ja luulen lomautusten olevan lähes ainoa keino nostaa talous terveelle kurssille. Mm. Jämsä on lomauttanut koko henkilöstönsä vv.  -09 ja -13,  lukuunottamatta eräitä sosiaali-ja terveydenhuollon keskeisiä aloja. Lomautukset kestivät 1 – 2 viikkoa.

Viitasaari ja Pihtipudas muodostavat Wiitaunionin, jonka toiminnan hyötyjä  olen alkanut vahvasti epäillä. Se alkaa vaikuttaa enemmänkin taakalta ja on suoranainen este joillekin käytännön toimille. Talousetujakaan  ei ole osoitettavissa, joten on ryhdyttävä harkitsemaan  siirtymistä omiin leipiin.

 

Tässä puhe lyhyesti. Tein sitten esityksen talouden tasapainottamisesta lomautuksilla, jotka aloitetaan johtoportaasta ja samalla aloitetaan myös hallinnon keventäminen. Teimme myös joitakin poistoesityksiä mm. investointiosasta jotka hyväksyttyinä olisivat osaltaan keventäneet talousarviota. Witaksen määrärahaa esitimme vähennettäväksi. Witaksen väkeä on parin vuoden sisällä käynyt lomailemassa Espanjassa tarkoituksena hankkia suomalaisyhteisöstä asukkaita Viitasaarelle. Lysti on maksanut n. 40 000 euroa veronmaksajien rahoja. Yhdestäkään uudesta asukkaasta en ole kuullut. Kaikki muutkin esityksemme äänestettiin nurin, osa haukkujen säestyksellä. Tarkemmin niistä voi tarvittaessa lukea valtuuston pöytäkirjasta

Ei tietenkään ole mieltäylentävää esittää esim. lomautuksia, mutta onko meillä muitakaan keinoja. Täytyy olla realisti ja uskaltaa tehdä tarvittaessa koviakin päätöksiä. Jos päättäjä aina on vain ääntenkerääjän roolissa, tuloksena ei voi olla muuta kuin jatkuvasti heikkenevä talous. Tästä meillä on selvää näyttöä. Kun v. 2000 lopussa jäin pois kunnallispolitiikasta, meillä oli velkaa n. 250 €/asukasta kohden. Nyt velka on 16-kertainen, n. 4000 €/asukas. Jos konsernivelat otetaan lukuun, velkaa on n. 6500 €/as.  Keski-Suomen Valo Oy:n myynnistä saatiin 1990-luvulla 100 milj. markkaa (17 milj. €) jotka tuottivat vuositasolla korkoakin 5 – 10 milj. markkaa. Nyt rahastot on kaikki tuhlattu, pää on vetävän kädessä.

Mikä on siis vastuullista politiikkaa? Sekö, että on mukavan miehen maineessa ja nyökyttää kaikille esityksille. Vai katsoako tosiasioita silmiin ja omata uskallus tehdä kipeitäkin ratkaisuja.